Hinta vai laatu?


Nuorempana olin kova shoppaileen kirppiksillä. Ostin paljon tavaraa käytettynä ja myin myös itse paljon tavaraa pois käytön jälkeen. Kirppiksiltä voi löytää joskus todellisia helmiä ja mun mielestä valmiiksi käytetyt farkut on maailman mukavimmat jalassa! Nykyisin koen olevani "laiska", etten ole enään kirppiksiä kierrellyt. Täällä Oulussa on monen monta hyvää kirppistä ja arvostan suuresti niiden toimintaa: toisen roska on toisen aarre.

Alennukset on toinen, joka houkuttelee ihmisiä paljon liikkeelle. Tavaraa löytyy paljon halvalla ja varmasti tulee ostettua heräteostoksia. Nykyisin en löydä enään alennuksita mitään kivaa, koska olen samaa kokoluokkaa muiden ihmisten kanssa. Kaikki 36-38 vaatteet ehtii mennä ja koen ärsytystä siitä, ettei kokoja löyty. Isompana löytyi kokoja aina ja nykyisin on helpompi shoppailla netissä.. Siellä sitä vasta tekeekin ostoksia, joita ei välttämättä lopulta käytä ollenkaan. Parhaimmillaan pahimmillaan olen omistanut jopa 50 laukkua, 70  kengät ja 90 sukkahousut.. Kyllä, ammattikoulussa en tehnyt muuta kuin shoppailin sukkiksia :D


Shoppailijana osaan katsoa, mitä tarvitsen, mutta tarvittaessa osaan myös tuhlata... Syksyllä ostin suuren kasan huiveja, joista käytän jokaista. Viime talvena tuhlasin pipoihin, joten nyt syksyllä ei ole tarvinut palella. Mulla on vähän sellainen vika, että kun löydän jotain todella ihanaa, saatan ostaa sen saman tuotteen eri väreissä. Onneksi hyvien ostosten kohdalla tämä ei toki haittaa yhtään :)

Uusin juttu mulla on panostaa määrän sijasta laatuun. Olen huomannut vuosien saatossa löytäneeni suosikkeja, joita pidän vuodesta toiseen kyllästymättä niihin. Kaapissa komeilee muutama mekko, joita pidän joka juhlassa, vaikka vieressä komeilee monta muuta upeaa yksilöä. Yksinkertaisesti ne omat suosikit on vain niin kestäviä, että voin käyttää niitä niin paljon. 

Otetaan esimerkkinä mun kolme vuotta sitten ostetut nahkaiset converset. Ne kestää käytössä edelleen, vaikka olen talsinut niillä tuhansia kilometrejä. Mun uusimmat Vagabondin nahkasaappaat on mennyt heittämällä leppareiksi, koska ne tuntuvat niin hyvältä jaloissa. Kuvassa näkyvät toiset saappaat kullalla ovat jääneet täysin käyttämättömiksi.

Toki aina hinta ei kerro laadusta. Näissä kuvissa näkyvät farkut ovat H&M:n alennuksesta 10e housut ja varmasti kulutan nämä puhki tulevan vuoden aikana. Niin mukavat jalassa! Ruskeat kengät on DinSkon alennuksesta ja valkoiset tennarit oli Alanyassa todella kivat kengät baarissa. 


Nyt kun olen töissä, voin panostaa enemmän itseeni ja siksi maksan mieluusti salikortista tai käyn hieronnassa. Voin ostaa vähän kalliimpia laukkuja ja myydä vanhoja pois. En koe enään tarvetta omistaa sitä 50 laukkua, kun voin panostaa muutamaan hyvään yksilöön. 

En halua tukea aidon tuotteen kopiontia.

Kävimme pitkän keskustelun Turkkilaisen baarimikon kanssa siitä, miten brändilaukut menettää arvoaan kopioinnin kautta. Kyseinen mies on ollut aikaisemmin laukku myyjä ja tiesi hyvin turkkilaisesta kopionnista. Esimerkiksi LV:n ja MK:n laukkuja myydään ulkomailla ihan pilvin pimein ja lentokentällä joka toisella ilmisellä komeili kopiolaukku kainalossa. Jos jollain oli aito niin se hukkui täysin kopioiden joukkoon. Tuskin kellään 14 vuotiaalla on varaa ostaa aitoa LV:n laukkua koululaukuksi ja niitä silti näkyy paljon? Niinpä. Jokainen varmasti tunnistaa LV:n monogram-kuvion.

Myönnän, että mulla on ollut käytössä muutamia kopiotuotteita, mutten halua enään käyttää niitä. Olen lahjoittanut ne pois tai laittanut suoraan roskiin. On varmasti olemassa laadukkaita kopiota, mutta mun periaatteen vuoksi haluan tukea aitoa. Mun tuskin tarvitsee alkaa sen erityisemmin selittämään tai perustelemaan tätä kantaa, mutta jos joku haluaa tukea kopiontia niin mulla ei ole siihen mitään sanottavaa.

DKNY, Black Top Zip Round Bryant Park Flap Bag
Tästä ei nyt ollut tarkoitus tulla mikään saarna aiheesta. Mun mielestä laatu on kaiken a ja o, oli se sitten 300e laukku tai H&M:n 5e koru, kunhan se kestää ja on käyttäjälleen mieluinen. Kopioinnissa sallin itse sen, että joku malli voi olla sama kuin jollain suunnittelijalla ilman mitään merkkiä, koska nykyisin esimerkiksi laukkujen malleja on niin paljon! Eikä kaikkien todellakaan tarvitse omistaa merkkilaukkua! :)

Mulla ehkä vähän pelotti kirjoittaa tästä aiheesta, koska nyt blogimaailmassa on noussut pintaan juuri se pinnallisuus kuvissa ja ostoksissa. Kuinka huippu bloggaajat ostelee vain merkkituotteita, eivätkä laita tavallisia puhelinkuvia ollenkaan arjesta. Mun mielestä jokaisella on oikeus elää juuri sellaista elämää kuin haluaa. Toisen elämä ei mitenkään ole sulta pois, päinvastoin: Jokaisen tulisi elää ja olla juuri kuten itse haluaa. Jokaisella on omat arvot asioille ja on olemassa yhtä monta mielipidettä kuin on mielipiteen kertojia. Itse ainakin tykkään katsoa laadukkaita kuvia, vaikka niissä olisi jokainen hiuskarva suorassa, tosin ku mulla ;)

Toiset perustaa perheen, mie ostan laukkuja. <3

Michael Kors, Hamilton LG NS Tote -nahkalaukku

Lyhyesti Alanyasta


Nyt on palattu Suomeen. Lennot sujui mukavasti ja mulla on jälleen virtaa olla töissä pirteänä. Palaan varmasti myöhemmin tarkemman kirjoituksen kanssa, mutta ajattelin vähän purkaa mun tuntemuksia reissusta. Nämä on vain mun mielipiteitä, joten vapaa kommentointi omista kokemuksista on tervetullutta! :)

Mun mielikuva Turkista oli se, että siellä ihmiset ovat töykeitä, kamalan limaisia lirkuttelijoita, jotka varastaa kaikki mun tavarat ja ei jätä hetkeksikään rauhaan. Maisemien ajattelin olevan tylsät, kadut likaisia ja ruokana vain kebabia. (Josta varmasti saisin ruokamyrkytyksen vain katsomalla sitä.) Ajatuskin lähteä turkkiin halpaan shoppailu paratiisiin turistirysän keskelle kauhistutti, koska ihan varmasti en kuulisi sanaakaan englantia suomalaisten keskellä.

Mistä tämä mielikuva sitten on syntynyt? Muiden puheista, jotka eivät vastanneet yhtään mun kokemuksia.


Ensinnä Turkkiin on helppo matkustaa. Lento kestää sen neljä tuntia ja Alanyaan matka jatkui vielä kaksi tuntia bussilla. Kuudessa tunnissa olet pois suomen kylmyydestä, tsek! Meidän lento oli tasainen, lentoruoka ihan maittavaa, paluu matkalla jäätelöä ja busseissa ilmastointi!!!

Turkissa oli paljon perusasioita hyvin. Maisemat ovat kauniit ja yleispuhtaus on siisti. Siellä on hyvät vessat, joita siivotaan usein. Suihkusta tulee lämmintä vettä aamuisin ja meidän huoneisto oli suht uusi. Meillä oli hotelli Bon Apart Sealine all inclusive-tarjoilulla, johon kuuluu siis ruuat, juomat ja kahvi tarjoilut ilmaisena. Huone oli seitsemännessä kerroksessa, josta näkyi merelle ja vuoristoon. Huoneisto oli tilava ja meillä oli koodilla varustettu kassakaappi, joten rahat ja muut pysyi hyvin tallessa ilman pelkoa varastamisesta. Mikä parasta: Meidän hotellin vieressä ei ollut baareja huutamassa yöllä! :)

Lokakuun sää on lämmin, mutta meidän lomalle sattui neljä sateista päivää ja kuusi ukkosmyrskyä. Meren ja vuoriston ansiosta myrskyt oli aikamoisia ja äänet todella voimakkaat. Mutta lämpöä silti riitti ja ei ainakaan ollut lunta ;)


Turkki on edullinen kohde eikä matkat ole älyttömän kalliita. Turkissa rahana on TL (turkin liira), mutta myös euroilla voi maksaa halutessaan. Rahanvahtopisteitä on paljon ja välistä otettiin vain muutama euron. Olin suuresti pettynyt siihen, että Alanyassa voisi muka shoppailla?!? Jokaisessa liikkeessä oli täysin samat kopiolaukut ja -paidat ja turkkilaiseen kulttuuriin kuuluva tinkaaminen ihan naurettavan helppoa. Ennemminki turkkilaiset luopu tinkaamisesta, vaikka me oltais voitu jatkaa pidempään. Oltais ostettu muutama neule, mutta en ikinaailmassa olisi voinut maksaa niistä 100e.. Siinä vaiheessa on vain parasta lähteä pois. Mun pitää oikeasti kirjoittaa vitsillä tänne "tinkaamisen menetelmät" -kirjoitelma, sitä odotellessa :D

Turkkilaiset kopiot ovat äärettömän huonolaatuisia verrattuna kiinalaisiin. Myös myyminen on paljon näkyvämpää kuin muualla maailmalla. Toisaalta itse en halua tukea kopiointia, joten en niitä osta. Vaikeinta oli löytää "merkitöntä" laukkua, koska nyt LV, mickael kors ja prada ovat niin näkyvillä jopa 12-vuotiaiden koulu laukkuina.. Hohoi, haluan antaa mielummin panostukseni aitoon. Se siitä saarnaamisesta, löytyy sieltä toki mausteita, teetä, kankaita ja muuta hyvää ostettavaa. Esimerkiksi silmälasit ja oikea nahka on halvempaa kuin suomessa :)

Meitä ei niinkään sisäänheittäjät, myyjät tai muut häirinneet matkalla, mutta taksikuskit oli ne pahimpia kusettajat. Me vaaditaan aina mittaria taksissa, joka on osottautunut kaikkialla muualla maailmassa hyväksi tavaksi, paitsi turkissa.. Jos sulla on matkaa hotellille 3km, miten saada tästä matkasta mahdollisimman paljon rahaa irti? Kiertämällä tietty pisintä kautta. Kuskithan luulee, että ihmiset on niin tyhmiä ja suuntavaisto hukassa, että juuri kyseisellä tavalla voi yrittää nostaa hintaa.. Alanya on niin pieni paikka, että sen käveli päivässä päästä päähän ja takaisin vaikka tunnissa, joten lyhyet taksimatkat pitki mulla kiehumaan. Kuljettajat ovat oivaltaneet hyvän tavan tienata rahaa, mutta kyllä me muutaman kerran käytiin tiukka keskustelu mittareista ja matkan pituudesta. Onneksi meillä on toimivat jalat, joilla kävellä se 19 tuhatta askelta päivässä!


Ihmiset ovat ystävällisiä. Lomakausi oli lopuillaan ja kaduilla ihmisiä näkyi todella vähän. On hyvä olla ulkomailla pienellä varauksella "liian" kilttien ihmisten kohdalla, mutta pääsääntöisesti me kohdattiin vain mukavia ihmisiä. Tutustuttiin myös erään ravintolan kaikkiin työntekijöihin ja vietimme kyseissä paikassa monta iltaa nauttien heidän seurasta. Monessa kaupassa juteltiin myyjien kanssa kauan aikaa ja eräässä baarissa tavattiin ruotsalainen tyttö, joka asui Alanyassa. Matkoilla kannattee olla rohkea pienellä varauksella ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Kaikkea kuulemaa ei kannate ottaa tosissaan ja joskus pienet valkoiset valheet on sallittuja. :)

Alkoholi on vähän halvempaa kuin suomessa, baareissa soi elävä musiikki ja turkkilainen blues on ihan mahtavaa! Elävä musiikki on aina hyvää. Kuitenkin iltaisin ravintolat huusi tyhjyyttä ja moni paikka menikin aikaisemmin kiinni eikä rannoilla järjestetty bileitä ollenkaan. Havana clubille ihmiset löysivät illan pimetessä, mutta kuulemma kesällä sinne ei mahdu edes sisälle. Tämä vähempi määrä sopi mulle siis täydellisesti! :)

Vaikein asia taisi olla ruuasta ja palvelusta tippaaminen. Ylimmääräisen rahan jättäminen oli vaikea arvioida ja kun tippiä tulisi jättää kaikesta palvelusta niin välillä harmitteli, kun jätti liian vähän tai unohti tipata esim. bussikuljettajalle.

Turkkilainen tee oli taivaallisen hyvää. Ruoka oli maittavan monipuolista, kunhan muistaa pitää huolen omasta käsihygieniasta :)


Turkki oli todella todella todella positiivinen yllätys, enkä yhtään ihmettele, miksi ihmiset menevät sinne lomalle aina uudestaan ja uudestaan. Vaikka siellä oli suomalaisia samassa hotellissa niin kyllä sitä englanniksi sai jutella (Riku sai) ja uskon kesällä siellä olevan paljon enemmän meininkiä kuin nyt. Ja lämpöä. Me vältyimme pahimmilta vatsavaivoilta ja olen muuten ihan fiiliksissä reissusta. Ajattelin ensin lähteä vain katsomaan sinne, mutta kyllä voisin lähteä uudestaan. Alanyassa riittää ihmeteltävää viikoksi ja auringon rakastajille vaikka kahdeksi.

Reppureissaajan näkökulmasta pakettimatkat on niin helppo vaihtoehto! Sulla on periaatteessa kaikki valmiina: Ei tarvitse itse kun pakata laukut ja nauttia lomasta! Apu on aina lähellä ja hotellin kansioissa on paljon kerrottavaa kohteesta ja myös matkakohteesta löytyy paljon sellaista, mitä ei viikossa ehdi nähdä tai kokea :) Me oltais mielellään käyty myös muualla, mutta sateesta johtuen jätimme reissut tällä kertaa väliin. Kyllä sitä ehtii myöhemmin käydä uudestaan :)

Oliko jollekkin Turkki kauhea pettymys tai unelmien paratiisi?  Toki tähän voi vaikuttaa se, että edelliset matkat kiinaan on kaikkea muuta kuin luxusta, tosin lentokentät toimii siellä todella hyvin. Kamalin paikka oli kyllä Antalyan lentokenttä, joka oli huonosti suunniteltu ja tungettu liian täyteen ihmisiä.. Hyrr, en lämmöllä muistele. Toki mulla naurattaa juuri nyt meidän kuvasaldo, joka on täynnä kissojen ja koirien kuvia. Vaikka turkissa oli niitä paljon, silti he näyttivät hoidetuilta. Käytiin myös katsomassa joka päivä 10viikon ikäisiä koiranpentuja läheisessä eläinkaupassa :)

Toki voisin loppuun mainita, että loman oikea tarkoitus oli juhlistaa meidän yhdessäoloa, josta nautimme jo seitsemättä vuotta :) 25.10.2007 <3

Alanyan auringossa


Mielikuva Turkista on muuttunut kyllä täysin täällä: Ihmiset ovat mukavia ja lämmintä riittää. Öisin olen kuiten laittanut pidempää paitaa ihan vain siksi, etten saisi flunssaa. Ollaa kierrelty kaupoissa ostamatta mitään. Kiinan jälkeen tämä tinkaaminen tuntuu ihan lasten leikiltä, eikä tunnu yhtään niin agressiiviselta, mitä muut kertoo.  Kirjoitan kyllä aiheesta oman jutun myöhemmin! Vaikka tänään on ollut pilvisempää niin ollaan saatu nauttia auringosta. 

Juuri nyt kello puoli yksi pauhaa ihan kamala ukkonen mun kiusaksi. Saa nähda, kuinka sitä nukkuu yöllä. Toivotaan, että aamuksi ilma taas selkenee :)