Hitaasti, mutta varmasti.

30.4.11

Tänään heräsin sellaiseen soittoon, että mulla on kurkun rakkuloiden takana bakteeri, eikä virus ja tarvin lääkityksen. Kiva, antibiottikuurilla mennään siis seuraavat 10 päivää. Mulla jää vähäiseksi tää vapun juhliminen ja taidanki ottaa sen ihan nukkumisen kannalta. 

Tänään kyllä kävin häiden jälkeen tk:ssa, apteekissa ja postissa pikasesti ennen 'rentouttavaa' viikonlopun alkua. No muutenhan se meni hyvin, mutta joka paikkaan oli pitkät jonot ja apteekissa odottelin puolituntia ennenku pääsin sieltä ulos. Ei tee hyvää tälle mun ololle ja näin jälkeenpäin en kyllä olis liikkunu yhtään mihinkään! Sääkin teki tepposensa ja välillä sato ihan kaatamalla ku toisaalla paisto aurinko.


Pizzan haku asu: Huivi, paita ja laukku GT / Takki Vila / Leggingsit Lindex / Kengät, lasit H&M

Toisaalta hyvä olla kotona parantumassa, mutta en vaan osaa olla tekemättä jotain! Nytki oli pakko meikata aamulla, vaikka en mitään järkevää ees tehnyt koko päivänä. Väkisin lähdin hakemaan roskaruokaa, koska en jaksanu tehdä terveellistä kotiruokaa.. (ja tulipa kuvattua tylsä asu samalla.) Harmittaa tosiaan katella kaikkia kesäisiä asuja ku ite kuljen vielä huivi kaulassa ja takki päällä. En ehkä näytä kauhean kipeältä ulospäin, mutta auta armias ku aukasen suun ja puhun. Riku ainaki nauro aamulla mulle ja sainkin vanhan mummon nimityksen. Toinen on se köhimis ääni, eipä ole ennen vastaan tullut samallaista köhää. 

Mutta nyt on pakko levätä, ettei kuume nouse. Vihaan lääkkeitä ku ne saa olon niin haperoksi ja fiilisen matalaksi. Toivottavasti ennen pääsykokeita paranis olo edes vähän! Tuossa näkyy muuten se ginatricon laukun koko, ei se hirmusen suuri ole.

You Might Also Like

2 Kommenttia

Bloggerin lukijat

FACEBOOK