Yksin koiran kanssa?

23.8.11

Olen kirjoittanu viimeksi Danasta pidemmän jutun, silloin ku se oli neljä kuukautta vanha. Nyt neidin ikä lähenee yhdeksää kuukautta, joten eiköhän olisi aika kirjoittaa jo jotain pidempää juttua tännekkin. :) 


Mistä aloittaisin? Dana on ihana, sen te tiiätte jo. On helppoa elää koiran kanssa, joka on sisäsiisti, tottelee käskyjä ja on niin sylivauva ku koira vaan voi olla! Tämän kaiken te taisitte arvata jo :)

Koko kesän Dana oli mökillä vapaana ja sai liikkua missä halusi. Nyt se on ollu vähän shokissa ku sisällä on tilaaki vähemmän juosta ja ulkona pitää kulkea hihnassa. Täällä uudessa kodissa meillä on ollu vaikeuksia opetella kävelemään tien reunassa ja tekemään tarpeetki sinne reunaan.. 

Nyt tässä muutaman viikon aikana oon huomannu sellaiset tietyt paikat, missä on hyvä Danaa lenkkeilyttää ja ihan nyt Danaki huomaa sen 2m:n rajan suht hyvin. Myös uudet valjaat ovat helpottaneet lenkkeilyä huomattavasti! Niin ja kakkapussi on nykyään meän hyvä kaveri, naapurit kiittää!


Aamut menee lähinnä koiran ehdoilla, maanantainaki oltiin lenkille ennen kello kuutta. Tänään sainki sitten kantaa koiran ulos sateeseen. Neiti nirppanokkahan ei sateessa kävele ja pomppii ku jänis koko matkan. Se on niin huvittavaa :D Olen harkinnu kurapuvun ostamista ja talveksi toppatakkia ja tossuja.. Mitä mieltä olette koiran "puvustamisesta" rapakeleillä ja pakkasella?

Aamuisin ollaan vain koettu uusi murhe: Itkeminen/haukkuminen ku lähen pois kotoa. Naapurit ei ainakaan ole valittaneet, että Dana kauheasti metelöis sillä aikaa ku oon poissa, mutta voi sitä itkun ja haukun määrää ne ensimmäiset viisi minuuttia! Se on sydämmen särjentää ja haluttais mennä takaisin paijaan, mutten voi. Muuten se tottuis siihen, että tuun takas ku se haukkuu, eikä lopettais sitä ikinä. Pari viikkoa olen sitä nyt kestäny ja edelleen pientä itkua ilmenee. Ja tämä tuhoaminen on toinen asia, joka on uutta Danaksi. Tänään oli mun vaatteet ympäri asuntoa! Tähänkin löytyy ratkaisu sitten, ku se tajuaa, että tulen lopulta takaisin.


Koulun jälkeen meillä on ruokailu! Me syödään kerran päivässä, joskus myös pikkuisen illalla. Nirppanokka on alkanu syömään sen jälkeen, ku siltä leikattiin kesäkuussa hammas pois ja vaihdettiin Thih Tzun naksuihin. Teitenki mausteeksi sitä maksalaatikkoa niin varmasti maistuu! Se on lihonnut myös kesäkuun jälkeen omaan kokoonsa, ennen se oli anorektikon laiha ja näyttää nyt terveeltä. Välillä saa kyllä vahtia, ettei se syö liikaa.. Painoa alkaa olemaan 6kiloa, suositeltu paino on 8-10kiloa, eli leveyttä saa vielä löytyä lisää. Dana ei pitäisi kasva enään korkeutta juuri ollenkaan.

Edelleen Dana on ihmisläheinen koira ja todellakin rakastaa, ku tulee ihmisiä käymään kylässä! Lenkilläki met käydään 3-5 kertaa päivässä ja uusille karvaisille tuttavuuksille löytyy aina aikaa. Ihmeellistä kyllä, täällä on yllättävän paljon Cavaliereja ja muutama kingcharlesinspanieli on tullu vastaan (ne on niitä lyttänokkasia!) Ihanaa, kun ihmiset ei juokse koirien kanssa karkuun vaan jää jutteleen niitä näitä ja mun olo paranee täällä kaamoksen keskellä kummasti. :)


Kaikki sanoo, että nauttikaa pentuiästä. Mulle se pentuikä on ollu sellaista opettelua ja kasvattamista, että oon osannu nauttia Danasta vasta nyt, ku ollaan kahdestaan. Vastuu on täysin mulla ja jos koira voi hyvin niin mullaki on helpompi olla. Täällä edelleen nukutaan paljon ja juoksujen (eli koiran kuukuatisten) jälkeen ollaan rauhotuttu hirveästi. Juoksut oli yhtä tuskaa! Dana oli ihan yli villi ja se halus olla kokoajan vaan ulkona. Se alko haukkumaan jokaiselle liikkelle ja muutenki siitä tuli kamalan herkkä. Vissiin vähän hormoonit jylläs :D

Iltasin meille iskee "iltavillit" jolloin mikään ei ole rajana!

Nyt just mulla ei tuu muuta mieleen! Ollaan eletty kahdestaan yli kaksi viikkoa, enkä vaihtais hetkeäkään pois. Uudessa kaupungissa mulla on edes yksi kaveri, joka odottaa mua kotia. 

Haluan niin kiittää kaikkia siitä tuesta, minkä sain kotona asuessani. Jos olisin ottanu Danan vasta nyt yksin muuttaessa, en tiiä, oisinko pärjänny. Oisin varmaan, mutta koira olis vieny kaiken mun ajan ja voimat muusta elämästä. En kadu hetkeäkään sitä, että vanhemmat anto luvan ottaa koiran sillon ja oon heille kiitoksen velkaa! Myös Rikun vanhemmille olen kiitollinen avusta ja tuesta. Tietysti myös Rikulle, koska saimme Danasta kasvatettua hyvän koiran ja toitottavasti se elää pitkään ja onnellisena :)

You Might Also Like

8 Kommenttia

  1. "Mitä mieltä olette koiran "puvustamisesta" rapakeleillä ja pakkasella?"

    Ehdottomasti EI. Varsinkin noin karvainen koira ei lisätoppauksia tarvitse. :D "HEI KOIRA POLVEUTUU SUDESTA", no ei, mutta mä en oikeen voi käsittää koirien puvustamista ellei sitten ole aivan pakko (eli siis ne oikeasti jääätyy jo 5m matkalla).

    Kyllä meidänkin ERÄkoira jaksaa kiukutella heti jos vähän sataa vettä tai lunta.. Mutta kyllä se sinne menee kun vaan totuttaa. Ja yleensä se tietysti vaatii sen että itsekkin pitää mennä :-D

    VastaaPoista
  2. voi että, varmasti vaikeeta jättää nuin sulonen koira yksin :) mitä koulua muuten käyt? :)

    VastaaPoista
  3. Mirette: Kiitos vastauksesta :) Ihanaa kuulla tuollaista asiallista puhetta! Mun mielestä sellainen turha koiran pukeminen ei ole koiralle hyväksi, sen pitää saada olla vapaasti sisällä ja jos oikeaa tarvetta ei ole niin ei se mitään tarvi. :)

    Mulla taas on lähinnä mielessä se, että rapakelillä Danan karvat sorkeutuu/takkuuntuu rapaan ja joudun käyttään sitä joka ikinen kerta suihkussa! Eli vain tassut ja mahan suojaavalla kurapuvulla säästettäis molempien hermoja huomattavasti :D

    Myöskin pakkasella koira jäätyy ensimmäisen 5min jälkeen, eli tassuille tossut ja toppaliivit lämmittäis sitä edes vähän yli -25 asteen kylmyydessä. Myöskin tassuihin tarttuu niitä jääpaukkuja = varmasti jäässä myös sen jälkeen! Ollaan kato lapissa ja täällä on aina kylmä :(

    Niin ja vaikka Danalla on paksun näköinen karva, sen alla piilee rotan kokoinen ruipelo :(

    VastaaPoista
  4. Dana ei siis ole kamalan iso, vaikka se kuvissa saattaa näyttääkkin siltä.

    Ano: Niin on :) Opiskelen viittomakielen ohjaajaksi, koulua en halua sanoa täällä julki :)

    VastaaPoista
  5. Ja jos joskus tarvii niin kilsan päässä on hoitotäti :)

    VastaaPoista
  6. Tiina: On sinne enemmän ku kilsa ;)

    VastaaPoista
  7. mää taas olen sitä mieltä, että koiran puvustaminen pakkasella ja rapakeleillä on ehdottoman jees ! meillä on pikkukoiralle talvipakkasille heijastimilla varustettu fleeceliivi (huomaa, kuinka koiraa palelee vähemmän) ja isolla on lenkillä aina kurasuojat jalkojen karvoja suojaamassa.
    tietenki jotku koirien hupparit ja teepaidat on sitten vähän asia erikseen... :D

    mutta voin vaan kuvitella kuinka säästäisit hermoja syksyllä ja keväällä kurapuvun kanssa, danallakin kun tuota karvaa on riittää ! kannatan :)

    VastaaPoista
  8. Kiitos Nelli kommentista :) Pitää tässä nyt katella, kuin leveäksi tuo koira tuosta vielä lihoaa, ku ihannepainoon on vielä 2kiloa matkaa. :)

    VastaaPoista

Bloggerin lukijat

FACEBOOK