L: Vanhoja elokuvia, K-16

21.3.12

Nyt on Tiinan aika ohi, mun vuoro, koska tämä on blogin 300 postaus. Vaikka olisihan mulla ihan kuvia muusta aiheesta niin nyt on muutaman 'maasta taivaaseen -kehumisen' aika!

Oon katsellut tässä stressin ohella muutaman vanhan, legendaarisen elokuvan! Oon alkanut kyllästymään siihen, ettei uusissa elokuvissa ole juuri mitään uutta tai jännää, mutta vanhoissa elokuvissa juoni on enemmän kuin kohdallaan. Itse pidän toiminnasta enemmän kuin rakkaushömpästä ja no, näissä kaikissa on väkivalta suuressa osassa elokuvaa. Mainittakoon sellainen, että nuoremmat lukijat harkitkoon tarkkaan, sopiiko elokuva katsottavaksi.


The Shawshank redemption - Avain pakoon  (1994) 
Yli 16-vuotiaille tarinan ymmärtämisen ja väkivallan vuoksi.

Tapahtumien alku sijoittuu 1940-luvun loppuun. Elokuva kertoo nuoresta, hiljaisesta ja älykkäästä pankkiirista Andy Dufresnesta joka tuomitaan kahteen elinkautiseen vankeusrangaistukseen vaimonsa ja tämän rakastajan murhasta.  Shawshankin vankilassa Dufresne ystävystyy vanhemman vangin Redin kanssa joka kykenee hankkimaan kaikkea mahdollista, mutta elokuvan aikana nähdään, miten vankila alkaa 'laitostamaan' vankilan olosuhteisiin.

Tarina ei niinkään keskity itse ratkaisuun vaan siihen, mitä vuosikymmenten aikana tapahtuu vankilassa ja miten vankien keskeinen ystävyys kehittyy. Tarinassa on julmuutta ja väkivaltaa, mutta myös neroutta ja monenlaisia tunteita. Oon katsonut elokuvan joskus viisi vuotta sitten ja voih, rakastuin. Ei sillä, että tässä mitään rakkaustarinaa olisi, vaan se, että miten elokuvan kerronta on huipussaan. Vaikka juoni kulkeekin tarinan mukana, loppu on varmasti jokaisen mieleen ja nerokkuus kuvaa elokuvaa paremmin kuin hyvin.

Toinen syy on näyttelijöissä, jokainen sopii rooliinsa ihan täydellisesti ja Morgan Freeman on aina ollu yksi mun suosikki, jolle sopii täydellisesti 'kiltin ihmisen' -rooli. Vaikka elokuva on pitkä, itse en ainakaan kokenut sitä pitkästyttäväksi. Eipä ole turhaan elokuva päässyt lähes jokaisen listan TOP VIIDEN -parhaan elokuvan joukkoon.

Varmaan ei jäänyt kenellekkään epäselväksi: ★★★★★


Seitsemän - Se7en (1995) 
Yli 16-vuotiaille väkivallan ja 'kauhun' vuoksi. Ei heikko hermoisille.

Nuori ja lupaava etsivä David Mills sekä elokuvan alussa eläkkeelle kohta pääsevä William Somerset etsivät sadistista murhaajaa, joka tekee seitsemään kuolemansyntiin perustuvia murhia. Elokuva on hyytävä ja juoni jälleen mukaansa tempaava heti alusta saakka. Toimintaa, väkivaltaa ja osittain jopa kauhuakin löytyy. 

Kukas se siellä, Morgan Freeman jälleen pääosassa! Valitettavasti Brad Pittin suorituksessa olisi voinut olla parantamisen varaa, mutta ehkä se sopi tämän elokuvan tyyliin. Pahis esittää roolinsa jopa ärsyttävän hyvin! Mutta muuten elokuva toimii mahtavasti, ehkä pikkusen ennalta arvattavasti, mutta silti tarpeeksi hyvin ollakseen erilainen. Elokuvasta ei voi oikeastaan muuta sanoa paljastamatta mitään tärkeää.

Elokuva on katsomisen arvoinen: ★★★★★


Requiem for a Dream - Unelmien sielunmessu (2000)
Yli 16-vuotiaille, elokuva on psykedeelinen ja huumeista kertova.

Elokuva esittää riippuvuuden erilaisia muotoja, jotka johdattavat roolihahmot haavemaailman vangeiksi. Lopulta todellisuus kuitenkin valtaa ja musertaa nämä haavemaailmat. Elokuvassa Sara Goldfarbista tulee riippuvainen laihdutuspillereistä, ja hänen poikansa Harry on parhaan ystävänsä Tyronen sekä tyttöystävänsä Marionin kanssa vahvasti koukussa huumausaineisiin.

Tämä elokuva on näistä todellisin ja oikeasti rankkaa katsottavaa. Tiina ei ole saanut vieläkään katsottua tätä kokonaan läpi, eikä itselläkään ensimmäisellä kerralla pysynyt silmät kokoaikaa auki, sen verran paljon inhotti katsoa. Elokuva kertoo huumeista ja mihin kaikkeen se jopa todellisuudessa saa ihmisen ajettua. Elokuva pistää miettimään asioita uusiksi, miksi ihminen haluaa edes moiseen tilanteeseen?

Elokuvassa näkyy mennyt 2000-luku, mutta se ei haittaa katsomista, koska elokuvassa kiinnittää huomion muuhun kuin lavasteisiin. Tosin elokuvassa on mielenkiintoinen tapa esittää asiat elokuvan aikana erikoisilla kuvausmenetelmillä. Elokuvan "parhaimmistoa" on äiti, jonka yksinäisyys on käsin kosketeltavissa, mutta vielä parempaa on 30 seconds to marsin laulaja Jader Leto, komeana ja nuorena poikana, joka osaa vielä näytellä sen kaiken lisäksi!

Huumaavan hyvä, mutta todella rankkaa katsottavaa: ★★★★★
_____
Turhaan edes laitoin nuita tähtiä, koska kaikki kuitenkin sai täydet pisteet. Tästä on hyvä jatkaa hyvien elokuvien metsästämistä, mutta ehkä vois siirtyä katselemaan myös ei_niin_väkivaltaisia -elokuvia!

You Might Also Like

0 Kommenttia

Bloggerin lukijat

FACEBOOK