Lauren Ralph Lauren


DKNY on mun yksi suosikki merkki ja olen pidemmän aikaa haaveillut mustasta, simppelistä laukusta. Musta yksilö on sen verran paljon käytössä ja erityisesti koko on mulle tärkeä. Ei liian iso eikä liian pieni.

Lauren Ralph Lauren Newbury Pocket Shopper -nahkalaukku vei lopulta mun sydämen. Koko on juuri soppeli ja sinne mahtuu lompakon, puhelimen ja avaimien lisäksi kalenteri, ohut neule ja matkoille myös kirja mukaan. Haaveilen salaa kyseisen laukun ruskeasta väristä, mutten halua samaa mallia, ehkä marimekon ruskea nahkalaukku? Kenties. :)


Voin kertoa, ettei mulla ole koskaan ennen ollut shoppailumorkkista. Se on se tunne, kun haluaisit palautaa kaikki ostokset kauppaan, koska ostokset kirpaisi niin syvästi. Mulla oli huono omatunto melkein viikon, ennenkuin osasin alkaa nauttimaan näistä uusista laukuista. Mutta nyt osaan jo nauttia näistä ja katsokaa kuinka kaunis tämä laukku on! Love <3


Nyt haluan nauttia näistä mun uusista laukuista ja en vähään aikaan uusia yksilöitä katsele.  Tai ainahan saa katsella, mutta ostaa ei! Kameralaukku mun häätyy hankkia, mutta sitä ei lasketa! :)

Sisäinen puhdistus



Mulla alkaa olemaan pienoinen ongelma mun vatsan kanssa. Aamuisin herään pallon kanssa, joka päivä ympärys vain kasvaa ja muuttuu pelastusrenkaaksi. Kamalinta tässä on se, eetten ole vielä oikein päässyt perille sen syystä. Oonko syönyt huonosti monta viikkoa? Kyllä. Voinko juoda maitoa? En. Voinko käyttää viljoja? En. Teenkö munakasta? En voi.

Oireet munasta, vehnästä ja maidosta aiheuttaa tätä jäätävää turvotusta mulle. Olo on ihan kamala, vatsassa möyrii ja olo on kokoajan heikko. Toki tietoisesti itse sitä pahennan vähät välittämällä, mitä suuhuni laitan. Muistelen mun oloa viime keväältä, kun välttelin näitä ja olo oli ihan loistava. Nyt kun olen lisännyt tuotteita pikkuhiljaa takaisin niin olo on huonontunut huomattavasti. Mun tulisi siis jälleen oppia vähentämään nämä tuotteet pois mun ruokavaliosta.

Kun lääkärissä tutkitutin mahdollista kilpirauhasen vajaatoimintaa, ei tuloksissa näkynyt mitään erikoista. Joku arvo oli juuri ja juuri viitteen sisällä, joten keväällä menen uudestaan labraan. Mutta kyllä mulla väsyttää ja on heikko olo, joten nyt on erityisen tärkeää alkaa kiinnittämään huomiota ruokailuun!!! Vaikka liikkuisin vähemmän, mutta kun ruoka toimii niin se vaikuttaa kaikkeen positiivisesti.

Mitä sitten voin tehdä näin ennen joulua? Kokeilen tasapainottaa mun oloa sisältäpäin! Neljä viikkoa on niin lyhyt aika, ettei se voi olla mahdotonta mun mielelle ja keho kiittää. Nyt kun mulla on vielä erittäin kiva flunssa niin se jo kertoo, että keho kaipaa tasapainoa.

Myös mun motivaatio lähes kaikessa on ollut hippusen hukassa vatsaongelmien vuoksi joten otin "itselleni astetta kovemmat otteet käyttöön". Pyhä kolminaisuus menee Ruoka-liikunta-lepo ja mulla on kahdessa niin paljon petrattavaa, etten yhtään ihmettele, miksi kehitys on pysähtynyt paikoilleen.

"Haluan huomauttaa, että minkääntyyppisestä paastosta ei ole kyse. Meidän ei tarvitse nähdä nälkää puhdistautuaksemme vapaista radikaaleista tai stressataksemme vähemmän. ;) Detox tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että poistamme elimistöstämme sinne kertyneitä kuona-aineita ja myrkkyjä syömällä puhdasta, käsittelemätöntä, vitamiini-, hivenaine- ja antioksidanttipitoista ruokaa. Koska jokainen meistä on yksilö, niin kehomme reagoi omalla tavallaan detoxoivaan kuuriin.


Joillakin henkilöillä parin-kolmen päivän aikana voi esiintyä esimerkiksi päänsärkyä, väsymystä tai uupumusta, levottomuutta, nivelsärkyä tai jopa flunssaa muistuttavia tuntemuksia. Ja tämä saattaa yllättää." Teksti täältä, kannattee lukea, jos detox kiinnostaa. 


Jotain tällaista olen miettinyt jo pidemmän aikaa ja nyt on sen aika. Mun keho kaipaa puhdistumista sokereista ja muutenkin aineenvaihdunta buustaamista. Mulle kahvista ei ole mitään apua väsymykseen ja siitä haluaisin päästä eroon. Luvassa on päänsärkyä, mutta rooibos- vihreä tee varmasti löytää paikkansa. Tietty plussana on se, että mun runsas superfood varasto pääsee jälleen ahkeraan käyttöön!!!

Avain asia on veden juonti, säännöllinen rytmi ja riittävä määrä ravintoa. On myös muutamia puhdistavia tekijöitä, joita haluan kertoa tässä myös teille:

1. Sitruuna ja limetti; juo puolen sitruunan/limetin mehu puristettuna lämpimään veteen aamulla ennen aamiaista. Valitse luomua, jos mahdollista. Tämä tehostaa maksan puhdistusprosessia ja auttaa ruuansulatuksessa.

2. Greippi kiihdyttää maksan detoksifikaatioentsyymien tuotantoa ja siten tehostaa puolestaan maksan puhdistustyötä. Lisäksi se on C-vitamiini- ja antioksidanttirikas hedelmä.

3. Valkosipuli tukee myös maksan toimintaa ja auttaa detoksifikaatioprosessissa, varsinkin sen kaksi tunnettua yhdistelmää seleeni ja allisiini ovat hyvin tehokkaita.

4. Tutut juurekset porkkana ja punajuuri ovat hyvin antioksidanttirikkaita ja puolestaan monella tavalla auttavat kehon puhdistusta. Nauti niitä molempia myös raakaraasteena.

5. Viher-, puna-, kukka- ja parsakaali sisältävät luonnollisia entsyymejä, jotka tehostavat toksiinien eliminointia ja niiden tiedetään alentavan ainakin tiettyjen syöpälajien riskiä.

6. Saksanpähkinät, sisältävät glutationia ja omega-3-rasvahappoja, jotka tukevat maksan puhdistustoimintaa, sekä arginiia joka auttaa poistamaan ammoniakkia. Pureksi pähkinät huolella ennen nielemistä. Osta luomua, jos mahdollista ja säilytä ne kannellisessa asitiassa viileässä paikassa.

Mikä ihmeen glutationi? Glutationi on voimakas maksaa suojaava tripeptidi, joka neutralisoi useita maksaa vahingoittavia yhdisteitä. Glutationi helpottaa maksan ja solujen detoksikaatiota neutralisoimalla tiettyjä toksiineja, vapaita radikaaleja ja aineenvaihdunnan sivutuotteita ja hormonijäämiä.

7. Omena sisältää antioksidantteja, kuitua, ravinteita ja vitamiineja sekä runsaasti vettä, joiden ansiosta tämä hedelmä tukee loistavasti detoksifikaatio prosessia. Valitse aina kun mahdollista kotimaisia omenoita, joita useimmiten voi nauttia kuorineen.

8. Vihreät vihannekset, kuten pinaatti, sinimailanen, lehtijuurikas, rucola ja levä, sisältävät runsaasti klorofylliä eli lehtivihreää, joka auttaa muun muassa raskasmetallien, synteettisten lisäaineiden ja ympäristömyrkkyjen eliminointia kehosta, lisäksi ne tukevat myös maksan detoksifikaatiota.

9. Vihreä tee sisältää runsaasti antioksidantteja ja huuhtoo pois toksiineja kehosta ja jotkut sen antioksidantit katekiinit vaikuttavat maksan puhdistusprosessiin. Valitse myös valkoinen tee, jos mahdollista, jossa on samat ominaisuudet korostettuna.

10. Kurkuma on maksan mieluisin mauste, sillä se tehostaa entsyymien toimintaa maksan puhdistus prosessissa. Lisää sitä linssi- ja kasvisruokiin säännöllisesti.

Top 10-lista täältä

Nyt on tarkoituksena syödä vihanneksia, marjoja ja kasviksia mahdollisimman paljon, proteiinilähteitä unohtamatta! Toivottavasti jo ensiviikolla olo olisi kevyempi! Itse otan käyttöön myös ORTIS fructolaxin, joka auttaa mun vatsaa toimimaan paremmin.


P.S. Jo toinen tietokone meni rikki eilen, joten saa nähdä, meneekö tämä siskon tabletti hajalle mun käytössä. Oliskohan aika viedä jo pöytäkone korjatteelle...? Ja ei kukaan voi tehdä tällaista kirjoitusta tabletilla ilman nyrkkitappelua näytön kanssa? Huhhu!

Ripsipidennykset


Muutama kuukausi sitten laitatin itselleni ripsipidennykset, joita kävin huollattamassa muutaman kerran. Kokemus makoilla muutama tunti silmät kiinni ei ollut niin kauheaa kuin luulin ja saatoin ehkä nukahtaa myös muutaman kerran. Seitsemän viikon aikana mulla oli hirmuisen hyvä fiilis itsestäni. Vaikka joskus muutama ripsi osoitti päin prinkkalaa (kuten yksi ripsi kuvissa) niin ripsien harjaaminen oli pienin vaiva siihen nähden, kuinka paljon ne toi mulle iloa. Mun omat haivenet on niin hauraat ja vaaleat. Niitä ei juuri erota ilman ripsiväriä, joten oli mukava sanoa, että mulla on ripset päässä!

Mutta se hinta.. Joka kuukauden huoltaminen kolmen viikon välein aiheutti mulle sydämentykytyksen rahassa ja todellisuudessa mun silmät on niin herkät, ettei ripsien paino sopinut niille. Osa ripsistä selvästi painui alemmas muista ja kerran mulle meni silmään ripsi, joka kutitti ja kirveli monta päivää. Poistaminen ilman ammattilaista.. No en suosittele kenellekkään, mutta en koe, että mun omat ripset olisi huonossa kunnossa hyvän laittajan vuoksi ja nyt kuukaudessa ne ovat samallaiset kuin ennen ripsiä :)


Mutta voih kuinka mulla on orpo olo. Ripsien mukana katosi pala mun päivittäisestä itseluottamuksesta ja pala siitä, kuinka tunsin olevani kaunis jokaisena aamuna. Rakastin ripsipidennyksiä salilla, kun hikoillessa ja rähjäisenäkin näytti hyvältä.

Paras tunne jäi siitä, kuinka Riku kehui ripsiä. Itsekkin aina vitsailin olevani "ihmisen näköinen" ja varsinki ulkomailla ei paljoa meikkiä tarvinnut laittaa edes illan menoihin. Ripset saa ihmisen näyttämään terveeltä ja vähemmän väsyneeltä. Toki voin vain itseäni syyttää siitä, etten aamuisin kuluta yhtä minuuttia ripsivärin käyttämiseen...


Ripsien poistamisen jälkeen olen vältellyt peiliin katsomista ja sen näkee ihon laadusta. En ole koskaan osannut olla järkevä ihon hoitaja ja laitan kasvoihin rasvaa silloin tällöin jotain, mitä kaapista löytyy. Ystäväni Jenni vihjaili selvästi asiasta mulle lahjoittamalla Skin Perfection Challengen tuotteet, jotka valitettavasti aiheutti Jennille hirmuisen pahan allergian. 

Ensin kauhistutti kokeilla tuotteita, mutta mun iho suorastaan rakastaa näitä. Jo viikossa mun iho on pehmoinen, epäpuhtaudet vähentyneet ja muutenkin olemus terveemmän näköinen. Innolla odotan, että jos saisin ihon jälleen kuntoon monen huonon kuukauden jälkeen :)

Jouluvalot synkkään pimeyteen


Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin perinteisesti siskon kanssa ajelemaan pohjoiseen. Me ei oikein sään vuoksi nähty mitään ja ajettiin paniikissa Iihin asti ennen pesua ja "pissapojan" nesteen vaihtamista. Viikonloppuna oli tarkoitus pitää äiti-tytär aikaa, mutta mun yllätyksenä myös Riku ajoi kyläileen, joten sain kaikki kärpäset yhdellä iskulla!

Arvasin toki, että Rikun taka-ajatuksena olisi viedä kamera mukanaan ja seuraavat kolme viikkoa kamera kuvaa pohjoisen tähtiä. Toivon toki kuvattavaksi revontulia, joita tähän aikaan vuodesta näkyy. Nyt muistui mieleen, miksi alunperin ostin olympuksen itselleni.. No ei auta valittaminen, yhteishultajuuden nimissä kamera käy kummanki luona vuorotellen.

Tänään oli yhtä synkkä sää kuin Danan olemus. Lähdettiin ajamaan kirkkaalla säällä kohti kotia mutta paluu ei sujunut ihan suunnitelmien mukaisesti. Simon kohdalla oli sattunut rekan ja henkilöauton onnettomuus. Sen vuoksi liikenne seisoi paikallaan tunnin verran ja ei ollut mukava ajaa onnettomuuspaikan ohi. Tuollaiset hetket laittaa miettimään, mikä elämässä on tärkeää.


Ajatelkaa, tämän viikon  jälkeen vaihdetaan jo joulukuu? Mulla on vielä joulukalenteri tekemättä! Käydessäni sukulaisten luona ihastuin näihin väripalloihin ja päätin panostaa elämäni toisiin jouluvaloihin! Nyt mun makkaria komistaa valkoiset pallot, joissa on hileitä. 

Aikaisemmin en ole koskaan koristellut kotia jouluksi ja ainoa valo on ollut sydän ikkunassa. Sydän pääsee myös koristamaan olohuoneen ikkunaa alkuviikosta.

Nikkor 24-70mm f/2.8


Muutama viikko sitten päätin, että mun ja olympuksen yhteinen matka päättyy nyt. Olen ollut suhteellisen tyytyväinen olympukseen varsinki koon puolesta, mutta mun nikoni kaipaili enemmän huomiota ja päätin alkaa panostamaan siihen kertaheitolla. 

Alan panostamaan tästä lähtien entistä enemmän kuvien laatuun ja siihen tarvitaan viimein kunnon objektiivit. Eniten olen innoissaan siitä, että pääsen manuaalitarkennuksesta eroon! Muutama vuosi ilman kunnon tarkennusta on syönyt vähän innostusta kuvaamiseen, mutta viime perjantain jälkeen en ole tehnyt muuta kuin kuvaillut. Saan otettua tällä koon puolesta myös selfieitä ;)

Pitkään haaveltu Carrie- nimikoru kultaisena odottaa mua joulupaketissa :)

Objektiivi on ihan mainio peruskuvaamiseen ja en ole oikein saanut luettua tästä mitään huonoa. Linssiä pidetään nikonin yhtenä parhaista ja siksi panostin siihen. En voi olla eri mieltä, koska piirto on todella hyvä, vaikka välillä kaipaan 1.4 aukon erittäin pientä syväterävyyttä. Pehmeään syväterävyyteen on vain totuttava. Nyt kun alan oppia tämän taikoja ja kikkoja niin en taida enään haluta kuvata muilla objektiiveilla. Voin jo kuvitella, kuinka ihana tällä on kuvailla reissuissa, kun ei tarvitse vaihdella kolmen objektiivin välillä! Samyang 85mm f/1.4 taitaa lähteä myyntiin, onko halukkaista ostajia?

Kameran kaluston uusiminen meinaa vain painaa aika pahasti lompakon päälle. Myöhemmin ensi kevään aikana olisi tarkoitus panostaa 70-200mm f/2.8, laajakulmainen 14mm f/2.8 ja tietty akkukahva kelpais myös. Sen jälkeen enemmän on mietittävänä se, kuinka tuon kaiken jaksaa kantaa mukana ja tietty uusi tyylikkäämpi kameralaukku on hankinnassa paikkoin.. Ei ole helppoa, tuon kaiken painoksi saa helposti vähintään kuusi kiloa..! :D

PS. Tuuliviiri ei osaa päättää toisen blogin suhteen, joten kolmannen kerran aukaisen julki 365 Days -valokuvausblogini! Sinne ilmestyy kuvia fiiliksen mukaan, ei paineita tai muutenkaan stressiä kuvaamisen suhteen, tulevaisuudessa panostan myös tutoriaaleihin ja valokuvauksen vinkkeihin. Tervetuloa katsomaan mun (ja joskus myös Rikun) kuvia, jatkossa myös oikeassa yläreunan sivupalkissa suora linkki sivulle :)

DKNY Tribeca Crossbody


Olen shoppaillut itselleni jo joululahjat. Muutaman olen ottanut niistä käyttöön ja rakastan jokaista yksilöä suuresti. Ensimmäisenä esittelen uuden DKNY Tribeca Crossbody -nahkalaukun.

Tämä väri on siitä mielenkiintoinen, että se on sekä ruskea ja harmaa yhtäaikaa! Värin nimi on harmaaruskea ja mulle se sopii paremmin kuin hyvin. Laukku muuntautuu tarpeen mukaan isommaksi tai juhlaan pienemmäksi. Mulla oli alunperin tarkoituksena ostaa tästä pienempi malli, mutta kun joku laukku iskee ja kovaa niin se on menoa! Tätä voi hyvin käyttää myös arkena ja pystyn sieluni silmin näkemään laukun ulkomailla mun kanssa! 


Olen tänä syksynä uusistanut lähes kokonaan laukkuvarastoni. Olen myynyt lähes kaikki vanhat laukut pois ja entinen 50 kappaleen varasto on harventunut alle kymmeneen. Enimmäkseen käytän arkisin paljon reppuja mun työn puolesta ja toiseksi haluan panostaa yksinkertaisiin laukkuihin, jotka kestää pidempään. Klassiseen ei kyllästy niin helposti kuin johonkin erikoisempaan yksilöön.

Olen aina naureskellut sille, miksi ihmiset säilyttää laukkuja pölypusseissa. Nykyisin ymmärrän sen oikein hyvin. Kuten huomaatte, yhden laukun esittely puuttuu täältä blogista. Myöhemmin esittelen mun uuden mustan laukun, johon olen palavasti rakastunut. Edelliset  kaksi ihanuutta näkyy mm. Hinta vai laatu? -kirjoituksessa. :)

Mick's ilta ja 1bar

Anni ja minä @Sarianna
Tällä viikolla en ole kuihduttanut mun sosiaalista elämää lainkaan. Olen tavannut uusia ihmisiä ja saanut tutustua mahtaviin persooniin. Pikkujoulujen jälkeen innostuin lähtemään mukaan muutamaan iltaan ja näin sunnuntain kunniaksi voin sanoa, ettei harmita yhtään.

Ihana Emilia oli järjestänut Oulun Mick'siin blogi-illan, jossa oli kahvila Makian herkkuja, vaatteiden esittelyitä ja lopuksi myös shoppailua. Paikalla meitä oli yli 40 ihmistä ja vaikka menin paikalle yksin niin ei tarvinut yksin jutella. Itse en ole niinkään muodista kiinnostunut vaan kuvailin lähinnä ihmisiä :)


Saatiin mukaan myös goodiebagit, jossa oli mm. mukeja, huivi, eyeliner, kynsilakka, pesupussi, kauppakassi jne. Varmaan kokeilen joku päivä luonnollisempaa meikkiä ruskealla rajauksella.

Meillä oli mahdollisuus ostaa vaatteita -25% alennuksella ja mun harmiksi palkkapäivä oli vasta perjantaina, joten en voinut ostaa erästä ihanaa punaista paitaa. Näin jälkeenpäin mietittynä sininen neule ja kultainen paita oli nappi valintoja! Maksoin näistä yhteensä 45e ja tykkään Mickin vaatteista juuri laadun puolesta. Työpaikan pikkujouluihin ostettu kultainen paita pääsee heti silloin käyttöön. :)


Eilen lauantaina kävin myös Sitan järjestämässä 1bar -tapahtumassa. Eksyin paikalle mun ihanan ienmin kanssa ja lounastimme höpöttelyn ohessa ihanaa salaattia.  Lounaaksi söin M kokoisen salaatin thai kanalla. Annos oli suuri ja piti nälän hyvin loitolla monta tuntia. Loimulohi oli niin suosittu, että se loppui kesken! Voin suositella annoksia jokaiselle.

Lounas alkoi kello 14.00 ja ensimmäiset 50 henkilöä sai goodiebagin mukaan. Pussukassa oli mukana mm. Glitterin hopeinen koru, lumenen pohjustusvoide, ripsari, kynsilakka, teetä, suklaapalloja, Hukan viikon jäsenyys ja Mannisen Supermass sheikkeri ja maistiainen latausjuomasta. Naurahdin tuon sheikkerin kohdalla, että eikö niille pitäisi antaa jonku rajoitus? Laskin aamulla omistavani sellaisia sopivat 21kpl.. :') 

Muutama tunti hurahti nopeasti ja Sita sai mut houkuteltua illan B&W -tapahtumaan paikalle. Menin paikalle yksin, kunnes ihastuttavan kaunis Eve tuli jutteleen mulle ja sen jälkeen ei tarvinut olla yksin. Ilta kului siis Eveliinan, Ninan ja Jennan kanssa istuen puoleen yöhön asti ja kiitos jokaiselle, oli kiva tutustua paremmin!

Kun viralliset kuvat kummastakin tapahtumasta tulee julki niin laittelen niitä myös tänne blogin puolelle. Niitä odotellessa. :)

Tik tak, aika käy.


Voi kiitos kaikille uusille lukijoille ja tervetuloa mun blogiin. Heti aloitetaan kirjoittelu valittamisella, mutta loppujen lopuksi ihan aiheellisesti saan itseni ajattelemaan asioita toisin. :)

Joskus aika on todella tiukalla. Tai ainakin luulen niin. Jos on yhtään yhtä hyvä priorisoimaan asioita kuten minä, niin ei varmasti ehdi tekemään yhtään mitään! Aamulla on vaikea herätä töihin, töiden jälkeen ruokaa, salia, jumppaa, ruokaa, suihkuun ja nukkumaan. Niin tietty kodin siivous, kavereiden näkeminen, oma aika, blogi, valokuvaus.. Huhhu!

Kaiken kukkuraksi mulla on vielä Alanyan reissun laukutkin purkamatta. Kyllä, likaiset vaatteet on toki pesty, mutta kohta kolme viikkoa olen katsellut tuota matkalaukkua mun makkarissa. Ei voi olla totta, onko siitä jo niin kauan aikaa? Viiden viikon päästä mulla alkaa joululoma? Mihin tämä aika oikein menee!?!

Kaiken kukkuraksi juuri nyt ei innosta kaivaa kameraa laukun pohjalta: Perjantaina saapuu luokseni uusi objektiivi! Olympus on lähtenyt uuteen kotiin ja myynnissä olis nikonin kiinnityksellä Samyang 85mm f/1.4-objektiivi, oliskohan joku kiinnostunut? :)


Vuosi sitten mulla oli painoa melkein +4kiloa enemmän, mutta olin treenannut salilla yli 100kertaa. Nyt tulen vähän myöhässä, (tällä viikolla ehkä se 75kertaa tulee täyteen, hyvällä tahdilla ennen uutta vuotta 100) mutta hip hei, olen treenannut paljon monipuolisemmin kuin koskaan aikaisemmin. PHA, HIIT, pyöräily, juoksu, tabata, core... En ole koskaan ennen harjoittanut aerobista näin monipuolisesti, kävelin kyllä vähemmän kuin ennen, mutta hyötyliikuntaa olen tehnyt senkin edestä, kiitos askelmittarin :)

Aikaisemmin mainitsin mun motivaation olevan hukassa, mutta viime päivinä olen käynyt hakemassa sitä vanhalta salilta. Nähtävästi mulla toimii myös haasteet motivaationa ja lähdin mukaan Monna treenaa #kuukaudenkiristely -haasteeseen. En halua palata jojoilulla takaisin mun viime vuoden mittoihin, joten paras lääke siihen on tehdä juuri päinvastoin kuin ennen. Aikaisemmin ole vihannut syksyä ja alkavaa pimeyttä, syönyt vihaan suklaata ja jäänyt sohvalle makaamaan. Kun muuttaa oman asenteen, näyttää pimeys valoisammalta! Riittävästi hyvää ruokaa, mielekästä liikuntaa ja muistaa myös huolehtia henkisestä hyvinvoinnista näkemällä kavereita ja antamalla itselleen aikaa lepoon. Joulun jälkeen onneksi uuden motivaation potkii perseelle personal trainer! :)

Toinen haaste tuli venyttelyn ohjaajalta, joka heitti haasteeksi saada spagaatin! Olen aina halunnut saada sen ja nyt tehdään kovasti töitä sen eteen! 


Hei mutta mun piti kirjoittaa vain lyhyesti siitä, kuinka olen huono käyttämään aikaa? Tässä sitä taas näkee, kun kello ylittyi juuri puolen yön ja mun ei todellakaan kuuluisi olla tietokoneella! Se siitä riittävästä levosta. Onneksi Riku tulee huomenna piristämään loppuviikkoa ennen pitkää taukoa (Uudet.lukijat: Poikaystäväni asuu talvet pohjoisessa ja etäisyyttä meillä on n.400km. Kaukosuhteen huonoja puolia..) ja viikonloppuna voin keskittyä salin lisäksi ystävien näkemiseen.

Semmoisia kuulumisia pitkästä aikaa. Unelma itsestä -projektin aihe alue osuu tällä viikolla enemmän kuin nappiin otsikolla "ajankäyttö". Tätä kuluvaa vuotta on jäljellä tasan 49 päivää, joten nautitaan siitä täysillä ilman turhaa stressiä, okei? :)

Ensimmäiset pikkujoulut


Vuosi sitten luulin, ettei Oulussa ole blogin kirjoittajia kuin hassu kourallinen. Uskalsin kutsua mun kotiin muutamia ihmisiä viettämään bloggaajien pikkujouluja, joista tunsin yhden ihmisen eli mun parhaan kaverini!! Mutta nämä ihmiset osottautuivat todella kivoiksi tyypeiksi, joten pelkoa hiljaisuudesta ei ollut! Mulla jopa harmittaa se, etten ole osan kanssa ollut vuoden aikana tekemisissä, vaikka monen monta hyvää mahdollisuutta on ollut, mutta nyt aion tehdä siihen muutoksen!

Lauantaina kävin kuokkimassa kahdessa eri juhlassa ja mun "hakattu" -lookki (Oli kyllä tarkoituksena joku alien.. Tai sitten mukailin mun jalkojen väritystä mustelmien kautta.. Heh! Kuvan sain napattua vasta yöllä kotiin palattua) herätti vähän ihmetystä kaupan kassalla ja no, happy halloween vaan kaikille myöhässä. Nyt jälkeenpäin hoksasin, että kuparisena tuo olisi toiminut paljon paremmin, mutta ekaa kertaa meikkailin mitään isompaa niin eihän siitä voi muuta tulla kuin söherrystä :)


Lähdin ajelemaan autolla kohti pikkujouluja seitsemän aikoihin ja kyllä mulla pelotti. Ensin ajattelin, että mihin ihmeeseen sitä oli tullut, kun kaikki räpsi kuvia herkuista ja ihmiset oli niin häikäisevän kauniita! Olen niin ujo uudessa porukassa, että siihen olisi tarvittu iso huikka siideriä, että olisin rohkeasti uskaltanut sanoa kaikille reippaana HEI KAIKKI, OON LAURA! Kaiken kukkuraksi mulla oli seuraavaksi naamiaisiin meno, joten ehkä itseluottamuskin olisi ollut parempi ihan tavallisella meikillä, mutta ylitin itseni tulemalla paikalle! 

Siinä ympyrää pyörittyä vähän aikaa totesin, että ei vitsi mitä pimuja! Niin kauniita ja persoonallisia ihmisiä, jokaisessa jotain todella kiehtovaa. Olen tosiaan kuuntelevaa sorttia ja oli mukava vaan istua ja silti en tuntenut itseäni ulkopuoliseksi. En olis millään malttanut lähteä pois, eikä tuollaisessa tilaisuudessa saanut sanottua kaikille edes kunnon tervehdystä, mutta kyllä sitä myöhemmin ehtii toivottavasti juttelemaan. Toki itsevarmuus ja ujous helpottaa kerta kerrasta :)

Ovilappu kuva: Nina
Kiitos Annalle, kun sain maistaa tätä keksiä  <3 Keksikuva: Enni, kuva minusta Tania
Kuva söpön Emilian avoimesta mekosta: Sarianna.
Mitä tulee mun valokuvaustaitoihin: Vaikka olen kuvannut paljon niin mun surkeimmat kuvat tulee keinovalossa sisällä huonossa valossa ja varsinkin tilanteissa, joissa on tarkoitus kuvata. Tähän aikaan vuodesta luonnonvaloa vaan sattuu olemaan ihan liian vähän. Olen itselleni todella kriittinen kuvien suhteen, vaikka joskus onneksi osaan vähän lipsua laadusta. Terv. ikuinen luontokuvaaja <3

Osan tytöistä tiesin blogien kautta, osan instagramin ja vaikken itse kirjoittele muodista tai asuista niin sitäkin enemmän mua innostais kuvata tyttöjä! Mulla haluttais oppia kuvaamaa enemmän ihmisiä, joka on mun heikoin osa-alue. Odotan ihan innolla torstaita, kun menen tapaan suurimman osan porukasta uudestaan yhteisessä tilaisuudessa :)

Ylärivi: Enni, Jenna, Anni, Emmi, Tiina, Anna, Heidi, Anna, Reetta, Sarianna, Alarivi: Mia, EmiliaMella, Nina, Tiina, Tania & Elisa.
Mun matka jatkui autolla teemabileisiin. Katsokaa vaikka Jennin tai Veeran blogista, millaiset ladyt mua odotti seuraavassa paikassa! Ihan uskomaton panostus herkkuineen ja vaikka ilta loppui lyhyeen ja oltiin kaikki kotona jo puolen yön aikoihin niin mulla jäi silti hyvä fiilis. Yöllä sain napsia muutaman buranan jalkakipuihin ja aamulla ei väsyttänyt liikaa. Muutenkin unirytmi pysyi suhteellisen normaalina, joka sopii mulle paremmin kuin hyvin. :)

Ujouden huippu Laura kiittää ja kuittaa <3

Seuraa Facebookissa

Bloggerin lukijat