Oma personal trainer?

13.2.15


Hoksasin tänään, etten ole pitkiin aikoihin purkanut liikunta fiiliksiä tai edes kertonut mun personal trainerista sen koommin! Nyt voisin purkaa muutamia ajatuksia :)

Kuten arvata saattaa, mun väsymys on rokottanut myös liikuntaa ja erityisesti ruokailua. Mulla harmittaa ja suututtaa suuresti se, kuinka olen antanut itselleni luvan höllätä vanhaan tahtiin ja jotenki olen vaan jälleen kerran päästänyt sen "vanhan Lauran" liikkeelle. On tullut syötyä pulla jos toinenki ihan "vahingossa.." En tarkoituksella huomaa asiaa, mutta silti huomaamatta teen sitä nenäni edessä. 

MUTTA jos jotain negatiivista niin positiivisena huomautuksena kävin eilen treenaamassa "tauon" jälkeen ja ensimmäistä kertaa PUOLEEN VUOTEEN tein treenin saliohjelman mukaan? Olen siis pitkän aikaa treenaillut lähes fiiliksen mukaan, mutta joskus se toimii todella hyvin, mutta joskus taas ei. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että silloin päästää itsensä liian helpolla, lopettaa kesken tai ei lähe treenaamaan ollenkaan. Musta tuntuu ihan kamalalta ajatella, että joku treeni sisältää VAIN viisi liikettä, eihän se voi olla tehokas treeni.. Vai voiko?

Luulin pitkään, että kun siirtyisin uudelle salille niin mun into treenaamiseen nousisi pilviin. Olin pahasti väärässä. Syyskuussa vaihdettuani upouudelle ja tuliterälle salille mun itsetunto laski huomaamatta joka kerta, kun astuin salille sisään. Näin upeita naisia ja lihaksikkaita miehiä ja tunsin itseni niin lihavaksi heidän keskellä, etten halunnut treenata kenenkään vieressä. Mielellään treenasin joka kerta vain olkapäivä ja aina vain vähemmän toistoja pienemmillä painoilla. Huomaamatta kävin kokeilemassa ryhmäliikuntoja ja huomasin jopa viihtyväni siellä puolella osastoa paremmin, koska porukkaa oli tunneilla niin vähän. Jouluna, kun tilanne yltyi ihan mahdottomaksi niin tein suuren päätöksen: Halusin viimein palkata itselleni personal trainerin.


Kuten kaikki varmaan toteamattakin tietää, että olen tehnyt työtä oman hyvinvointini eteen viimeisen vuoden aikana. Tässä tapauksessa henkinen tuki ei enään riittänyt mulle, kun pelko treenata muiden ihmisten kanssa kävi sietämättömäksi. Ihan uskomatonta, miten ennen en ole välittänyt muista salitreenaajista, mutta uudet mitä kummallisemmat laitteet sai laukaisemaan tämän kaiken. 

PT:n etsiminen ei ollut helpoimmasta päästä, mutta lopulta päädyin mieheen, joka ei turhia kysele ja joka saa mut motivoitumaan ihan äärettömän paljon. (Mun s-posti sisälsi asiaa tyyliin: Apua, voisko joku saada musta hyvännäkösen morsiammen... Ihmettelen suuresti, kuinka joku suostui ottamaan yhteyttä.. :D) Tarkoituksena oli ottaa vain muutama ns. liikepankki treeni, joissa olisi tekniikkaopettelua omalla salilla ja vähän itsevarmuutta treenata taas entiseen tapaan. Ensimmäinen tapaaminen pelotti niin paljon, etten saanut itsestäni mitään tehoja irti ja annoin varmasti erittäin hyvän mielikuvan itsestäni hiirenä, joka ei jaksanut kyykätä edes 10 kilon painoilla. Valitsen juuri mun inhokin jalkatreenin, jonka jälkeen en kävellyt suorassa viikkoon! Seuraavalla viikolla treenattiin käsiä ja vitsi saatiin niin hyvä polte mun olkapäihin, että nostettiin treenipainoja melkein puolella! Voin kertoa, että ruokavaliolla on niin paljon vaikutusta yleiseen treenijaksamiseen ja treenit sujuu todella hyvin, kun ruokavalio on kunnossa! (Nyt pikkusen nousi motivaatio huomista treeniä kohden parempaan suuntaan!!) :)

Ruuan kanssa mulla pääsääntöisesti sujuu ihan hyvin, joten ei olla sen suhteen panostettu sen kummemmin. On mulla ruokavalio, jota noudatan suurinpiirtein, koska olen saman tapaisesti syönyt jo pidemmän aikaa. Toki höystän sitä superfoodeilla ja muilla aineilla aika paljon. Uusin tuttavuus on riisikakut, joista tykkään nykyisin todella paljon! :) 

Tiedän nyt olevani ns."massakaudella", eli nyt kasvatellaan lihasta, eikä katsella puntaria! Vähän housut puristaa ja välillä ahdistaa, mutta eiköhän ennen kesää vähän kiristellä! Tästä voitte päätellä, että muutaman kerran treenaaminen vaihtui moneksi kuukaudeksi ja jos rahatilanne antaa yhtään periksi niin jatketaan kyllä vielä pidemmän aikaa treenaamista yhdessä. Ensimmäisen ja viime viikkoisen jalkatreenin välillä sain nostaa painoja jälleen puolet isommiksi, (kyykky 40kiloa smitsissä, joka on mulle todella paljon entiseen nollaan kiloon verraten!) en saa enään niin kovia lihaskipuja (eli lihas on tottunut treenaamiseen) ja nyt kun sain viimein saliohjelman käyttöön niin oon kyllä tyytyväinen. Alunperin tähdättiin treenaamaan 3-jakoisella ohjeella, mutta nyt 4-jakoinen ohjelma tuntuu todella hyvältä. Jos tältä stressiltäni ehdin, mutta se on vain asenne kysymys. Kerran menin reeneihin niin innoissaani, että olin tapaamisessa tunnin etuajassa.. Se kertoo jo jotain siitä, kuinka paljon odotan todellista rääkkiä treenattavalle lihaksille. Yksin en ihan niin kovaa pysty vetämään ja mun harmiksi kaikki kaverit käy eri saliella, joten salitreffit on tervetulleita! :)


Parasta tässä on se, ettei mulla enää pelota treenata muiden nähden, eikä mun tekniikoissa ole peloista huolimatta sinäänsä mitään vikaa. Eli olen aikalailla kehittänyt itse itselleni muurin treenaamisen suhteen, pelännyt turhaan ja luullut itseäni huonommaksi, kuin oikeasti olen. Jos kolmen vuoden treenaamisen jälkeen mun tekniikat on edes suht hyvät niin se ei ole mun mielestä yhtään huono saavutus. Tietty jokaisella PT:llä on se oma tapa opettaa ja olen saanut todella hyviä vinkkejä treenaamisen suhteen, mutta sellainen perus pohja on hallinnassa ja oon siitä kyllä iloinen!! Luulin jopa, etten osaa kyykätä, mutta pienellä hiomisella sekin on alkanut sujumaan, kunhan en hosu tai laita liikaa painoja :) Toki vielä vähän valikoin treenipäivää kävijämäärän mukaan, mutta en enään inhoa jalkapäivää tai skippaa vatsatreeniä! Suuria saavutuksia mulle, joten tuloksia on alkanut näkymään, jos ei ulkoisesti niin ainakin sisäisesti! Voi kumpa olisin tehnyt tämän valinnan jo vuosia aikaisemmin niin kaikelta tältä jojoilulta olisi vältytty. Jossittelu ei auta asiaa ollenkaan, mutta suosittelen jokaiselle edes muutaman PT kerran ottamista tai edes kysymään rohkeasti apua oman salin työntekijöitä :)

Toiseksi parasta on se, että hyvän treenin jälkeen voi mönkiä valmiiseen saunaan ja nauttia hyvistä löylyistä.. Se on hyvä puoli uudella salilla ja tämä on myös suuri askel mulle, koska pienempänä pelkäsin alastomuutta julkisilla paikoilla...


Ja kyllä, sen treenin ei tarvitse kestää montaa tuntia ollakseen mahdollisimman tehokas. Vähän tällaisena "kaikki ai ei mitään" tyyppinä välillä tuntuu, etten saa opittua sitä ja tätä ja tuota liikettä ja sitten se ja tuo ja tämäkin pitäisi osata paremmin ja.... Mutta en yksinkertaisesti voi treenata kaikkia liikkeitä yhtäaikaa tai kasvattaa lihasta ikuisilla miinuskaloreilla.. Eikä mun tarvitse osata juuri nyt kaikkia pakaran liikeitä ulkoa! Harjoitus ja toistaminen tekee mestarin ja ehkä on hyvä jättää jotain liikkeitä tulevaisuuteen niin pysyy mielenkiinto yllä. Sopivan isot painot, tehokkaat toistot ja hyvä palautuminen on nyt se number one. Voi pt parka, kun joutuu kuuntelemaan mun ideoita, mutta tämän viikon treenaan pitkästä aikaa ihan yksikseni! Fiilikset on kyllä sen suhteen luottavaiset. :) 

Terveisin "haluan polttaa rasvaa ja kasvattaa lihasta ja kehittyä siinä ja tässä ja tuossa likkeessä ja sitten vähän kasvattaa pyllyä eiku sittenkin olkapäitä..." Viime viikolla halusin alkaa treenaamaan crossfittiä, nyt unelmoin painonnostajan urasta.. Tuuliviiri, KYLLÄ! :)

P.S: Pakurikahvi tuli jäädäkseen, tämä on niin hyvää kahvia!

You Might Also Like

0 Kommenttia

Bloggerin lukijat

FACEBOOK