Yksin vai kimpassa?

18.10.15


Yksiö, kaksio, kolmio, kolmio ja jälleen yksiö. Neliöt ensin vain lisääntyneet ja nykyään puolet vähemman. Sellaista se elämä on, muuttuvia palasia ja valintoja täynnä.

Mulla kauhistuttaa ajatus siitä, että olen asunut jo kohta viisi vuotta omillani. Siinä ajassa olen muuttanut kahdeksan kertaa. Olen asunut yksin, Rikun kanssa, vanhempien nurkissa, anopin/apin kiusana ja vielä kämppiksen eli siskoni kanssa. Kaikissa nuissa olomuodoissa on luonnollisesti hyvät ja huonot puolensa.


Kun asut kimpassa jonku kanssa:
+ Kotona on aina joku, jonka kanssa voi raivota yhdessä bilettävistä naapureista (meillä kun on AINA ollut bilehile naapurit...)
+ Asunnon etsiminen on helpompaa, kun etsijöitä on enemmän!
+ Tai kun tulet kotiin ja siellä on joku, jolle voi kertoa päivin kuulumiset.
+ Tai joku on tehnyt ruokaa.... <3
+ Mun kämppiksellä on onneksi ollut parempi sisustusmaku kuin mulla, joten sisustaminen hoitui tuossa tuokiossa!
+ Jos avaimet jää kodin sisälle niin apu on yleensä lähellä. Ei tarvitse kallista ovipalvelua maksaa.
+ Muuttopäivänä on takuuvarmasti muutto kaveri!
+ Tilaa on heti enemmän neliöissä, kun kimpassa jonku kanssa maksaa vuokraa. Mulla on aina ollut yli 60 neliötä kaksiossa ja kolmiossa. Joten maksat vähemmän asumisesta.

- Tavallaan olet toiselle aina tilivelvollinen, milloin tulet ja mihin menet. Yksin ollessa saa olla itse itsensä herra!
- Vieraiden kutsuminen velvoittaa ilmoittamaan siitä toiselle. Extempore kaverireissut ei välttämättä onnistu niin nopsakkaasti, jos kämppiksellä on jotain muita suunnitelmia. 
- Kotona saa harvemmin olla rauhassa muualla kuin omassa huoneessa.
- Et voi yksin päättää yleisten huoneiden järjestystä tai alkaa hetken mielijohteesta vaihtamaan uusia verhoja. Mielipiteeseen tarvitaan aina kaksi.
- Ei puhettakaan, että voisit kuunnella musiikia illalla, kun toinen on jo nukkumassa.
- Pyykkipäivä on kahdelle naiselle yhtä helvettiä..
- Tai jos toinen on jättänyt tiskaamatta sen vuorolla..
- Vielä pahempi on ne likaset sukat keskellä olohuonetta....


Kun asut yksin:
+ Oot itse itsesi herra: Milloin tuut ja meet ei velvoita sua kertomaan siitä yhtään kellekkään!
+ Joskus taas kaipailen enemmän omaa rauhaa ja silloin on kiva mennä tyhjään kotiin omien ajatuksien kanssa.
+ Jokainen neliö on sun omassa käytössä.

- Jos asuu yksin niin silloin se avain varmasti jää kolmesti kotiin ja jostain kumman syystä taloyhtiön ovipalvelu kallistuu viidellä eurolla. Hups.
- Yksiö on aina yksiö ja huonekalujen asettelu on joskus yhtä sirkusta. Miten saada puolet pienempään asuntoon mahtumaan 160cm sänky ja sohva.. Tai jos kaappeja ei ole niin paljon kuin edellisessä asunnossa..
- Kukaan ei vie niitä roskia sun puolesta tai pyydä imuroimaan. Kaikki pitänee tehdä itse. Siis KAIKKI, myös niiden viemäreiden puhdistaminen...
- Yksin asuminen on kalliimpaa kuin kimpassa :(
(+ Tosin mulla on suht edullinen asunto Oulun hinnastossa, joten rahaa riittää myös muuhun.)

Mun ei varmaan tarvitse edes alkaa laittamaan luetteloa siitä, miltä tuntui asua vanhempien kanssa.. Siellä on aina ruokaa kaapissa yms, mutta kyllä se oma rauha on mulle se tärkein tekijä. Ikää kun alkaa olemaan 24 vuotta niin omillaan asuminen on mulle ehdoton juttu. Itsenäinen elämä ja se, että voi/osaa huolehtia omista asioista kuin aikuinen.

Tykkään asua yksin, mutta erityisen paljon odotan muuttoa Rikun kanssa. Ollaan myös huomattu, ettei mahduta tähän yksiöön kahdestaan, vaikka hätätilanteessa tämä on ollut ihan soppeli meille. Yksinkertaisesti olen jo päättänyt, etten halua enään asua kerrostalossa nykyistä asuntoa pidempää aikaa, joten seuraava muutto on toivottavasti rivitalo tai omakotitalo! Tosin vasta vuoden päästä, mutta aina on hyvä haaveilla... :)

You Might Also Like

0 Kommenttia

Bloggerin lukijat

FACEBOOK