Häihin 19 päivää

02:11

Perinteet, uskomukset, historia.. Mitä niitä on ja mitä nykyajan suomalaisessa hääkulttuurissa nykyisin vielä uskotaan? Tämän tekeminen oli mielenkiintoista ja sain paljon uusia näkökulmia häihin liittyvistä perinteistä, mutta toki en kaikkea pystynyt edes tähän kirjoittamaan, koska näitä on niin valtavan PALJON. Osa oli jopa todella karuja. Mitä nykyisin noudatetaan ja mitä me toteutuu toisin? Ja luvassa iän ikuinen hehtaarikirjoitus, olkaa hyvä!


Kihlautuminen ja sormus
Kihlautuminen on merkki avioliitosta. Kihlauksen arvo on sinäänsä menettänyt vuosien aikana arvonsa, koska nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa. Päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Se on tavallaan merkkinä "vakavasta sitoutumisesta", vaikka mun mielestä se on nimenomaan merkki siitä, että mennään naimisiin ja siinä vaiheessa aletaan suunnittelemaan häitä. Aikoinaan ennen mentiin kihloihin merkkinä siitä, että 3-6kk päästä mennään naimisiin ja itse olen pitänyt siitä kiinni, että viimeistään 2v päästä kihlaamisesta olen naimisissa. Mutta en todellakaan sano, että mikään olisi väärin, koska jokainen menee juuri omalla tavallaan ja se on hienoa! :)

Suomessa perinteisesti kihlasormus on koruton ja vihki näyttävä. Meillä suositaan sileää, yksinkertaista kihlasormusta, (nykyisin valkokultaista) morsiamella sitä saattaa koristaa jokin jalokivi. Kiviä pitänee olla pariton määrä, että se tuottaa onnea. Amerikkalainen tai englantilainen nainen taas ei osaa kuvitellakaan kihlasormusta ilman timanttia.

Naisen kihlasormus voidaan valita myös sillä silmällä, että se tulee sopimaan hyvin yhteen tulevan vihkisormuksen kanssa. Vielä tällä hetkellä useimmiten miehellä on vain yksi sormus, joten miehen sormus täytyisi valita siten, että se tulee kestämään mahdollisimman hyvin vuosikymmenienkin päivittäisen käytön.

"Aikoinaan, kun ei kirkonkirjoja eikä muitakaan virallisia papereita ollut, sormus oli ainoa avioliiton merkki. Sormuksen arvoon liittyy vanha hokema, että sen pitää olla vähintään sulhasen kuukausipalkan arvoinen. Miksi sormusta pidetään nimettömässä johtuu siitä, että sieltä uskotaan olevan suora yhteys rakkauden symboliin eli sydämeen. Käytännöllisemmän selityksen mukaan sormus joutuu tässä sormessa vähiten kulutukselle alttiiksi. Ortodoksin ja katolilaiset vaihtavat rakkauden sinetin oikean käden nimettömään avioliiton solmittuaan."
Pariskunnan sukunimien alkukirjaimet
Jos pariskunnan sukunimien ensimmäiset kirjaimet ovat samoja (esimerkiksi Pirkko Virtanen ja Matti Vainio), voi avioliitto päättyä eroon. Tämä uskomus on peräisin viktoriaaniselta aikakaudelta, jolloin sanonta kuului: To change the name and not the letter, Is to change for the worst and not the better.

Myös perinteisesti otetaan miehen sukunimi, mutta nykyisin myös mies vaihtaa sukunimen tai pysytään omassa. Tämä juontaa juurensa tasa-arvon korostamiseen ja toki tulevaan avio-oikeuteen myös saman sukupuolen välillä. Höpön löpö, onko sillä sukunimellä muka niin paljoa väliä? Itse otan miehen sukunimen, että lapsilla on tulevaisuudessa sama sukunimi koko perheen kanssa.

Uudet volyymiripset... <3
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä!
"Tämä sanonta on yksi tärkeimmistä hääperinteistä, josta nykyajan morsiamet edelleen haluavat pitää kiinni. Loru on peräisin viktoriaanisesta Englannista, kuten moni muukin vanha hääperinne, joita nykyhäissä noudatetaan. ”Jotain vanhaa” symboloi vanhoja perhesiteitä ja elämää ennen avioliittoa. ”Jotain uutta” edustaa tulevaisuutta ja uutta elämää avioliitossa. Luottamusta symboloi tapa lainata jotakin arvokasta ja palauttaa se häiden jälkeen. ”Jotain sinistä” morsian puolestaan puki päälleen, ettei tulisi huonoa onnea tai epäonnista avioliittoa."

Minulla...
Jotain uutta, : Kultaiset kengät, laukku ja hiuskoriste.
jotain vanhaa, : Mummon kaulakoru, vihkisormukseen on sulatettu isomummon ja mummon sormukset ja häämekko on ostettu käytettynä. (Joskus olen kuullut myös, että käytetty sormus, joka on avioliiton aikana kokenut eron tuottaa epäonnea uudelle avioliitolle. Minun sormukset on kuiten olleet "kunnes kuolema meidät erottaa...")
jotain lainattua, : äidin vanhat korvakorut.
jotain sinistä! : Eikö siniset silmät riittäisi? Yksi kukka tai sininen nauha kukkakimpussa saa riittää. Tai rusetti alusvaatteissa. Mutta sinisen laittaminen sukkalauhaan on virhe, koska kuka nyt oman onnen haluaisi heittää pois? Niinpä!

Sukkanauha, onnen tavarat, kimppu yms..
"Sukkanauha taas juontaa juurensa keskiaikaisesta Ranskasta, jossa oli uskomus, että pala morsiamen hääpukua tuottaa onnea. Usko johti siihen, että vieraat ryntäsivät vihkimisen jälkeen alttarille repimään paloja hääpuvusta. Sen suojaksi kehitettiin sukkanauha, joka symboloi onnea. Toisen sukkanauhan merkitys oli todistaa hääyön jälkeen onnen täyttymys. Sukkanauhan toivottiin olevan verinen... "

"...Onnen turvaamiseksi suomalainen morsian on ennen aikaan voinut piilottaa poveensa tai vasempaan kainaloonsa saippuaa, elohopeaa, villaa, tulukset, viljaa tai leipää... Myös tulitikun kiinnittäminen polveen takaa sen, ettei avioliiton palo sammu koskaan.."  Pitäisikö itse laittaa jotain..? :'D Ei nyt kuitenkaan!

"Suomalaisessa perinteessä sulhanen laittoi hopearahan oikean kantapään alle kenkään ja morsian vasemman kantapään alle häiden ajaksi. Tämän uskottiin turvaavan paria riitelyltä avioliitossa."
Ennen hääkimppu oli perinteisesti lahja sulholta morsiamelle. Keskiajalla kimpussa oli pääasiassa tilliä ja valkosipulia, joka esti ruton tarttumisen. Nykyisin ostetaan näyttävä kimppu ihan vain omaksi iloksi!


Huntu, alttarilla, viattomuus
"Hunnulla on pitkä historia. Rooman valtakunnan aikaan sillä pyrittiin karkottamaan pahoja henkiä morsiamen ympäriltä. Hunnulla on myös pyritty peittämään järjestetyn liiton morsian, jotta sulhasen ilme ei olisi alttarilla kauhistunut. Morsian paljastettiin vasta tahtomisen jälkeen." Myös toisaalla luki, että morsian on "välitilassa" siirtyessään sulhasen hoiviin omalta perheeltä, joten huntu suojaa sen pienen hetken pahoilta hengiltä. 

Olen aina kuullut, että huntu on myös neitsyyden merkki ns. koskematon ja neitsyt. Toisen kerran avioon menevälle ei suositella huntua ja harvemmin näin näkee. Hääkirkkoon mennessään morsian ei saa kertaakaan katsoa taakseen. Jos näin tekee, alkaa avioliitossa kaivata vanhaa elämäänsä. Mutta mitä jos haluaa fiilistellä sitä hetkeä, kun ihmiset istuu kirkossa? Pitää vissiin odottaa siihen loppumarssiin saakka :D

Jostain muistan myös lukeneeni, ettei vihkiparin välistä saa nähdä vihkipappia, muuten se tuottaa huonoa onnea. Myös kirkossa kääntyminen pitänee tapahtua katseet kohdaten, eikä ns. ulkokautta, muuten se tuottaa huonoa onnea. Arvatkaa vaan, kuka on tiukasti Rikun kädessä kiinni ja pidän huolen, ettei Riku käänny väärin alttarilla? Mulla se on vaikeaa pelkästään hameen vuoksi, onneksi :D

"Toinen merkki viattomuudesta on avoin tukka. Tukan on oltava nutturalla, jos on päässyt käymään niin, että perheenlisäystä on ilmiselvästi tulossa!" Voihan nenä, mulla on hiukset kiinni, joten pitäisikö huolestua ja jättää sittenkin auki!?!


Polttarit, aivottomat läpät, kaasot
"Polttarit (saks. polter abend) on vanha perinne, joka alun pitäen koski nimenomaan morsiamia. Ennen häitä siskot ja ystävät pesivät morsiamen suolalla ja jauholla, jotta tämän menneisyys häviäisi ja hän olisi valmis uuteen elämään." Juostaan saunan ympäri alasti huudellen ex- poikaystävien nimiä ja mitä vielä.. Kysellään nolossa puvussa avioliittoneuvoja kadulla tuntemattomilta ja nolataan itsemme täysin myyden pusulla leivoksia.. Voi hyvä luoja, toivottavasti minua on kuunneltu, eikä tarvitse itseä nolata kadulla :D

"Myöhemmin polttarit ”miehistyivät” ja muuttuivat äänekkäämmiksi: rellestämisellä oli alun alkaen tarkoitus karkottaa pahat henget avioliiton ympäriltä." Nykyään miehet vaan hankkii stirppareita ja ryyppää viimeisen kerran ennen "joutumista kahlituksi pallo jalassa".. Hohhoijaa :D

Minusta muutenkin nämä ärsyttävät lauseet: "pallo jalkaan", "toisen elättäjä", "naimisiin meno on ensimmäinen askel kohti avioeroa" on jotenkin niin mautonta läppää.. Olenko ainoa, joka ei näistä puheista tykkää? Sama kuin se, että "naisen paikka on hellan edessä" tai "naisen paikka on kotona hoitaa lapsia..", "kohta sillä on maha pystyssä ja 9kk päästä lapsi.." niin vanhaa ajattelua ja minä en kotirouvaksi halua.

Viime viikonloppuna oli MUN POLTTARIT!! Sen verran voin paljastaa, että avioliiton arvostus nykyajan ihmisillä on kyllä aika hanurista. "30 vuotta aviossa, ei kannate.." "Anna joka päivä sille niin se mies ei lähde uuden mukaan..." Hohhoijaa ihmiset... Kun itse niitä neuvoja jouduin kyselemään kadulla... :D Mutta siitä myöhemmin lisää!

Perinteisesti kaaso on sisko tai paras ystävä, jo avioliitossa oleva, joka antaa hyvää onnea tulevaan avioliittoon. Mulla on sisko ja kaksi hyvää ystävää, joista kukaan ei ole naimisissa. Ei se tee minusta yhtään sen epäonnisempaa, näin "nuorena" kun avioliittoon mennään. Nykyisin myös mies voi olla kaaso, joka on mun mielestä ihana idea, koska kaikilla ei ole vain naiset parhaimpina kavereina yms. :)


Niitä näitä uskomuksia
"Morsiuspari viettää eri paikoissa edellinen yönsä" Kyllä, minä olen anoppilassa ja Riku on mökillä. Ei tarkoituksella, mutta ihan hauska idea olla eri paikassa ja jännittää! Tai sitten ei, jos en saa kyytiä muuten kuin Rikun kyydillä :D

"Ennen vihkimistä pari ei tule nähdä toisiaan." Ei, me nimittäin otetaan kuvat ennen vihkimistä! Me päätetään paikka, missä nähdään ensimmäisen kerran ja sitten yhdessä mennään kirkkoon, mutta panikoidaan sitten vielä hetki erillään.

"Ei saa nähdä hääpukua ennen hääpäivää." Ja arvatkaa, kuka näki juhannuksena kuvan mun hääpuvusta, jonka olen ostanut viime syyskuussa? Hemmetti, että mun sydän hyppäs kurkkuun, mutta Riku kommentoi vaan: "Näin, että se on valkoinen ja tämän (viittoo V- väärinpäin ilmaan) mallinen pitsillä.. Voi että mulla otti aivoon, mutta onneksi se on ompelijalla vähän muokattavana niin ei kuitenkaan ihan lopullista näe ennen hääpäivää! (ellei itse mene kurkkimaan kiellettyihin huoneisiin!)

"Morsiamen ei pidä itse ommella morsiuspukuaan - silloin hän saa itkeä yhtä monta kyyneltä kuin puvussa on neulanpistoja." Onneksi en osaa ommella. Kakun polkeminen ja naaman sotkeminen... Kynnyksen yli kantaminen.. En jaksa kommentoida :D

"Hääkakun leikkaamiseen liittyy myös uskomuksia. Se, jonka käsi on päällimmäisenä kakkua leikattaessa, on määräysvallassa perheessä. Ja se, joka kakunleikkauksen jälkeen astuu ensiksi toisen varpaille, saa myös komennon!" Nykyisin tämä jätetää pois tasa-arvon nimissä, mutta kyllä mie ajattelin polkaista ja lujaa, tosin maata, enkä Rikun varpaita :D Ja pienestä asti olen aina leikannut juhlissa kakusta sellaisen palasen, joka jää oikein pystyyn. Jos kakkupala kaatuu, ei pääse naimisiin.

"Häissä morsian on matkalla suvusta toiseen, ja morsiamen ryöstämällä kokeillaan sulhasen mieskuntoa. Hänen täytyy pystyä vapauttamaan morsian uudelleen itselleen." Tämä on AINOA, mitä EN halua meidän häihin! Juhla on loppujen lopuksi niin lyhyt, että jos joku minut vie juhlapaikalta pois tai Rikut viedään niin mie suutun! Viekää vaikka seuraavana päivänä, mutta antakaa meidän nauttia juhlista juhlapaikalla ja piste :)

"Hääkaramelli: Naimaton häävieras voi laittaa hääkaramellinen tyynynsä alle, jos haluaa naimaonnen kääntyvän…"


Sää
"Säähän liittyy myös monenlaisia uskomuksia. Toisten mielestä sateinen sää enteilee synkkää liittoa, toisten mielestä taas sade poistaa pahoja henkiä morsiamelta, kun hänen jalanjälkensä kirkkoon mennessä häviävät…" Riku sanoi kerran, että jos meidän häissä sataa niin juhlat perutaan... Sehän on niin helppoa.. :'D

"Jos hääpäivällisen aikana rikkoutuu jotain, on se vain hyvä ja onnea tuova enne." Jos sade tuo onnea mutta jossain myrsky horjuvaa avioliittoa.

"Kuherruskuukausi = Hunajakuukausi on pohjoismainen perinne. Perinteisessä vihkikaavassa kysytään, ottaako sulhanen morsiamen. Muinaisina aikoina morsian onkin ryöstetty ja pari on piilotettu häiden jälkeen kuukaudeksi. Sulhasen perhe on tuonut parille tuona aikana viiniä ja hunajaa ravinnoksi, josta sana honeymoon tulee."


Värit häävierailla ja miehen puheutuminen
Morsiammelle koko valkoinen tottakai, kirkkaan punainen väri vieraalla tarkoittaa sulhasen salarakasta.. Kokomustaa ei sallita.. Mutta mun mielestä vieraat saa pukeutua kuten itse haluavat, mutta asiaan kuuluvalla tavalla ja kunhan valkoinen jätetään mulle. Toki mielenkiinnosta seuraan, että kuka kehtaa laittaa punaista ja saatan muutaman sanasen käydä vaihtamassa pukeutumisesta ;)

Ennen kuin modernit morsiamet suunnittelevat valkoisen puvun tilalle jotakin räväkämpää, kannattaa pistää mieleen nämä uskomukset: "Morsiamen hääpuvun väri saattaa myös vaikuttaa avioliiton kestävyyteen. Keltaiseen ja vihreään pukuun uskotaan liittyvän häpeän tunteita, punaisessa puvussa avioitunut toivoisi ennemmin olevansa kuollut ja pinkki morsiuspuku saa lopulta rakkauden tunteet hiipumaan. Harmaassa hääpuvussa naimisiin mennyt morsian etääntyy lopulta aviomiehestään ja mustassa puvussa avioitunut saattaa tuntea tehneensä elämänsä virheen ja toivoa, että pääsisi ajassa taaksepäin." Mutta taas ennen aikaa musta on ollut juhlallinen väri myös morsiamella ja siksi se oli hääpuvun väri.

Rikulle taas toivoin värikästä pukua tai frakkia. Kumpaakaan en saa ja siihen on ihan looginen syy. Frakki ei yksikertaisesti vaan sovi kaikille, mutta taas saketti on liian samanlainen laahukseltaan.. Smokkia taas ei saa pukea ennen klo 18.00.. Ah, mutta olen ihan myyty! Eli loppujen lopuksi Riku pukeutuu smokkiin, vaikka se kuinka rikkoisi etikettiä! Sen verran Riku halusi kuitenkin mennä etiketin mukaisesti, ettei laita alle värikästä liiviä, vaan tyylikkään mustan smokkiliivin.


Että semmoisia ja satatuhatta jäi vielä kirjoittamatta. Onhan niitä ihan hirmuisen paljon! Osa kivoja, osa todella vanhoja ja osa on (onneksi) uudistunut paljon. :)

Lähteet: MTV3, naimisiin.info, haat.fi, iltalehti.fi, iltasanomat.fi, wikipedia, yle.fi YMS. googlen hakusanoilla tulleet sivustot :)

Käy myös lukemassa

0 Kommenttia

Seuraa Facebookissa

Bloggerin lukijat