59 neliön kaksio

5.9.16




Tämä kuva oikeastaan kiteyttää viime päivien olon aika hyvin: Flunssai lua ja sohvalla makaamista. Muutama päivä ollaan oltu jo elävien kirjoissa ja jaksettu lenkkeillä muutama pidempi lenkki Danan kanssa. Täällä asuessa olen käynyt kalassa, uusilla lenkkipoluilla, maistellut eri teetä, tehnyt enemmän itse tehtyä leipää kuin koskaan aikaisemmin ja suunnitellut uutta kotia kuntoon.

Ennen kaikkea olen niin onnellinen siitä, kuinka usein Riku on kotona ja kuinka ihana asunto meillä on. Parasta on kyllä tuo, että vaikka Rikulla olisi kahden päivän vapaat töistä niin silti se ajelee tänne kotiin 150km mun ja Danan luo. Ennen "nähdään kerran kuussa" ja 360km on vaihtunut "ollaan erillään kerran kuussa" ja juuri tämä on se syy, miksi tein tämän päätöksen viime keväänä, enkä ole katunut hetkeäkään! Ainoa mitä oikeasti kaipaan on mun ystävät.

Oikeastaanhan mulla ei nykyisin ole muuta elämää kuin tuo koira, joten piti keksiä jo itselle omaa tekemistä. Tilasin ajan passin uusimiseen poliisilaitokselle, ajan pankkiin ja vielä lääkärin, että saan elämään jotain sisältöä. Mulla kun ei liiaksi näitä tuttuja täällä Rovaniemellä ole! Rikulla taas on kaikki tutut ja kissankaimanserkut täällä, joten onneksi sen kautta pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin ja meillä kotona ei ole koskaan hiljaista, kun vieraita on käynyt enemmän kuin edellisessä Oulun yksiössä vuoden aikana yhteensä.. Sekin toki kertoo jo jotain, mutta meidän keskustan sijainti on sen verran mukava, että tänne on helppo tulla kylään ilman suurempaa vaivaa :)





Täällä on vielä vähän tavaraa: Tikkaita, taulut ja hyllyt laittamatta, mutta pikkuhiljaa! Me ei Danan kanssa olla ihan samaa mieltä tuon portin kuulumisesta sisustukseen, mutta se on oivallisen kokoinen estämään Danan pääsyn eteiseen, kun se on yksin kotona. Danaa ennen ahdisti tosi paljon kun aina erikseen asensin sen paikalleen ennen lähtöä, mutta nyt kun olen antanut sen olla kokoajan tuossa niin se ei enää välitä siitä juuri ollenkaan. Pikkuhiljaa siis kouluttautuminen maalaiskoirasta kaupunkilaiseksi on alkanut!

Mutta se siitä Danasta, pysytään asunnossa! Mulla ei ollut laajakulmaista kameraa, mutta meidän eteinen on jättikokoinen! Ulko-ovi näkyy portin takana ja eteiseen saa mahdutettua tarvittaessa pyykit kuivumaan piiloon tai vaikka työpisteen, jos sille olisi tarvetta. Me ollaan suunniteltu tikkaiden ja muiden tilalle isoa peiliä, pientä lipastoa avaimille ja postille, mutta muuten se jää avoimeksi. Eteisestä mennään myös isoon vessaan ja saunaan, joihin olen myös tyytyväinen koon puolesta. Vaikka väriltään vessa on ruskean oranssi niin se on oikein näppärä ja vaikka toinen menisi suihkuun niin koko kylpyhuone ei ole veden vallassa. Vielä kun saadaan sinne isompi matto ja saunaan kiulu niin saa hyvin kelvata siksi aikaa, kun tässä asutaan :)







Erityismaininnan saa meidän uusi "mini TV", joka on saanut kyllä kaikki vieraat kyseenalaistamaan meidän näköä. Ei vais, tämä meidän 65 tuumanen 4K TV on kyllä ollut ihan huippu ostos, josta olen tykännyt tosi paljon. Aikoinaan kun myin kolme vuotta sitten pienen tv pois niin Riku uhkaili ostaa kaupan isoimman tv meille ja niin se vaan teki. Mutta onhan tuo nyt hieno, vielä kun sen saisi seinälle?!? Siitä kun katselee sarjoja meidän uudelta sohvalta, joka olisi isompi, jos olohuone ei olisi niin pieni! Mutta toisaalta eipä kerrostaloon 2,30 m x 3m sohvaa olisi mihinkään mahduttanut! Tai olisi ollut kyllä ihme, mutta koiran kanssa tuo väri on ihan bueno!

Olohuone - keittiö on yhtä isoa tilaa ja keittiön vieressä on ovi parvekkeelle. Keittiö on edelliseen minikeittiöön nähden jättikokoinen, mutta juuri hyvä kahdelle ihmiselle. Jääkaapin viereinen kaappi ollaan nimetty toimisto kaapiksi, ettei tarvitse rakentaa erillistä nurkkausta asuntoon. Se kertoo jo jotain, että kaappitilaa on enemmän kuin on tarvetta. 

Olohuoneen läpi pääsee suoraan meidän makuuhuoneeseen ja asunnon sydämeen: jättikokoiseen vaatehuoneeseen!




Itse makkari on vielä täysin kesken, kun ei saada yhteisymmärrystä yöpöydistä, lampuista ja matoista.. (joita ei kyllä vielä tässä asunnossa ole montaa..) Riku kun työskentelee toisella paikkakunnalla niin vaatekaappi on mielenkiintoisen tyhjä. Rikulla on siellä yhdet sukat, loput on matkalaukussa autossa.

Meille tulee sängynpääty ja sen yläpuolelle ihan taivaallisen hieno Shanghain maisema, jonka Riku on ottanut tokalla kiinan matkalla ja tulostanut isoksi yli metrin kokoiseksi tauluksi! Ei olla vielä löydetty sopivia kehyksiä ja se sängyn pääty on myös vähän hukassa...

Makuhuoneen perällä oleva vaatehuone on NIIN iso, että siellä voisi vaikka nukkua! Se imee myös tavaraa niin paljon, ettei tarvita yhtään ylimääräistä lipastoa täytettäväksi turhalla tavaratta! Olen niin happy! Toki sen järjestämiseen on kulutettava aikaa, että saan siitä toimivan ja käytännöllisen. Ehkä samanlaiset korit tai no raa'alla kädellä tavaroiden läpikäyminen on se tärkein pointti. Mutta ihana saada niin kesä kuin talvivaatteet näkösälle niin, ettei joka syksy tarvitse etsiä talvitakkeja.







Semmoinen 59 neliön koti täällä Rollossa. Kunnon kuvia laittelen, kun saadaan tämä kuntoon! Olen innoissani omista asioista ja tiskaamattomuudesta, kun omistan viimein tiskikoneen! Sunnuntaina bff kävi kylässä, tein ruokaa ja kahvin kanssa herkuteltiin fazerin uusia mansikka suklaita, jotka oli todella herkullisia! Suosittelen, jos tekee mieli pientä makeaa! :) 

Mutta kerroinko jo parhaimman syyn Rikun lisäksi, miksi haluan asua juuri pohjoisessa? Se on kuulkaa se tunne, kun istut pimeässä kodissa ikkunan luona ja katselet taivaalla väreileviä revontulia. Mie niin rakastan niitä. Ja nyt mie taas näen niitä omalta parvekkeelta melkein joka yö. Tämä tuntuu niin kodilta. <3

You Might Also Like

0 Kommenttia

Bloggerin lukijat

FACEBOOK