Mitä mulle kuuluu?

maanantai 28. toukokuuta 2018
Norja huhtikuu 2018
Hei. Kiitos kysymästä. "Mitä kuuluu?" on nykyisin vähän käytetty kysymys, mitä kuulee ihan liian harvoin. Koen välillä olevani "sosiaalisen median kaveri", jolle laitetaan viestiä kyllä puhelimella, mutta oikeasti harvemmin kysellään niitä oikeita kuulumisia, soitetaan tai edes mahdollisesti nähtäis toista ihan face to face- meinigillä. Se, että asutaan kaukana toisista ei tarkoita sitä, etteikö toista haluaisi nähdä mahdollisimman paljon. 

Harmikseni asun täällä Kittilässä, jossa on pienet piirit ja mulla on vähän ystäviä. On tuttuja, joita näen silloin tällöin, mutta ihka oikeita ystäviä mulla on ikävä. Päivittäistä sosiaalista elämää ja turhanpäiväistä lörpötystä kahvikupposen äärellä. Sen jos jonku olen oppinut vuoden aikana, että kaupunki sopii siinä suhteessa mulle paljon paremmin kuin tällainen pieni kylä. Kaipaan suuresti Rovaniemelle, josta on sopiva etäisyys joka paikkaan! 


Myös minusta on kadonnut täällä vuosien aikana yksi suuri piirre, mitä rakastin ennen todella paljon: Positiivisuus ja elämästä nauttiminen tässä ja nyt! Huhhu, inhoan sitä, että musta on tullut niin negatiivinen ja olen antanut muiden ohjata mua ihan liian pitkään. Olen unohtanut sen, mitä mie haluan tehdä ja mitä mie rakastan. Kuulostaa siltä, että mie oikeasti kaipaan elämään suurempaa muutosta, muuten mie hukun ihan totaalisesti.

Se siitä avautumisesta! Blogia mulla on ollut suuri ikävä, kun en ole saanut avata tunteita pitkään aikaan ja tämä on ollut edellisvuosina yksi kanava niiden purkamiseen. Huomasin tuossa, etten ole tänne edes kertonut mun selän rikkoutumisesta ja lomamatkoista ollenkaan.. Niin se vaan virta vie ja netti on jäänyt huomattavasti vähemmälle käytölle tämän vuoden puolella. Kuten myös liikunta ja muu elämä. En välillä ymmärrä yhtään, miten ennen olen pystynyt yhdistämään elämässä kaikki palikat niin kohdalleen, etten stressannut mistään ja töiden lisäksi mulla oli paljon muutakin tekemistä.. Nyt tuntuu, että uni vie voiton myös viikonloppuisin.


Helmikuussa kävin siskon kanssa Teneriffalla viikon rentoutumassa, mutta onneksi pääsin Rikun kanssa myös käymään Norjassa! Viikko hurahti nopeasti Bodøn alueella ja vähän extempore lennettiin Osloon ja ajeltiin sieltä autolla muutamassa päivässä takaisin pohjoiseen! Norjaan on kyllä kehkeytynyt syvä suhde ja nykyisin puhutaan Rikun kanssa "norjan siskosta" ja sen ihanasta perheestä joka viikko! Ihanaa, kun löytää vielä tällä iällä ihmisiä, joiden kanssa on helppo olla!

Talvikausi saatiin myös Levillä päätökseen ja lumilauta on vietyä varastoon talteen. Kävin viimeisillä hangilla laskemassa muutaman kerran ja Levicampissa oli tunnelmaa kuten joka vuosi! Kittilään me saatiin myös tulva, joka kiinnosti minua erityisen paljon, kun en ole sellaista täällä ennen kokenut. Tulvasta taisi eniten nauttia Dana, joka hinkui rannalle kahlaamaan veteen ja tottakai saatiin siitä ihan huikean siistejä kuvia! Takana pitäisi näkyä Pakaatin alue, mutta se meni eräänä yönä ihan sumuun ja tunnelma oli huikean siisti! Ei varmaan vastaavaa tule vastaan. Kuvissa Dana siis kävelee autotiellä.


Tässä keväällä on myös mietitty kesätöitä ja nyt kun kesän kuviot on selvänä niin päästään Rikun kanssa yhteiselle kesälomalle! Lähdetään Qatarin kautta Indonesiaan moikkaamaan meidän maailmanmatkaajia! Elämyksiä etsimässä - irtiotto arjesta -blogin kirjoittajat ovat meidän sukulaisia ja päätettiin jo tammikuussa lähteä heitä moikkaamaan kesäkuussa, kunhan ensin kohde saatiin selväksi. Kohtaamispaikaksi selkeni Indonesian Bali, joten sinnepäin maailmaa lähdemme kolmeksi viikoksi! Aivan huippua! (Kannattee kurkata heidän blogiin, jos matkailu maailmalla kiinnostaa. Huikeaa tekstiä luvassa hienojen kuvien kera!!)

Kolmisen viikkoa kun vielä tehdään töitä niin koittaa meidän aika hypätä lentokoneeseen. Ensimmäisenä lennetään Qatariin, jossa vietämme 11h Dohan kaupunkia ihmetellen. Kohde on erikoinen, joten pitkä välilasku on vain oiva mahdollisuus käydä maailman rikkaimmassa valtiossa vierailulla. Mulla tuli kuvista mieleen Dubai, jossa olen käynyt lomalla vuonna 2008. Tiukasti pukeutuminen ja liikkuminen miehen takana ei siis ole täysin outoa mulle, mutta Rikulle uusi kokemus. Balilla on paljon nähtävää ja varmasti ihan huikeat maisemat!

Kolmessa viikossa ehtii käydä kiertelemässä mukavasti ja päästä irti arjesta ihan kunnolla. En millään jaksais odottaa, mutta häätyy vielä pikkusen malttaa! Ensiviikolla juhlimme pikkuveljen YO-lakkia ja nautitaan täysillä aurinkoisesta kesästä ennen sääskien saapumista! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti