Kun kala nappaa

tiistai 16. tammikuuta 2018

Pienenä tyttönä me ostimme mökin isovanhempien mökin vierestä. Mökki oli pieni ja punainen, kunnes tilalle rakennettiin kunnon mökki, jossa ollaan tykätty viettää paljon aikaa ihan tähän päivään saakka. Mökki on ollut aina rakas paikka. Koska se sijaitsee meren äärellä, ollaan monet illat mato-ongella tai uisteltu haukia veneellä. Mie olen jotenkin "kasvanut merellä" talvet moottorikelkalla ja kesät kalassa. Ne on ollut sellaista isä-tytär aikaa perheen kesken, mutta yleensä kalastaminen niellään miesten lajina.

Riku rakastaa kalastamista. Monesti meidän viikonloput mökillä meni siinä, että Riku kököttää laiturilla virvelin kanssa, eikä tullut nukkumaan ennen kuin sai kalan.. Joskus siihen meni useampi tunti, mutta aina se kala lopulta nappasi. Mitä mie olen silloin tehnyt? Kököttänyt sisällä piilossa sääskiltä ja kirvannut suomen kesän alimpaan helvettiin. Suomessa on liian kylmä ja ötököitä liikaa.


Oulussa asuessa mulle kehkeytyi kauhea kammo tai oikeastaan ällötys kaikkia ötököitä kohtaan. Sääsket on (edelleen) pahin kirosana tässä maailmassa ja mäkäräisistä ei saa edes puhua ääneen. Mulle kun sattuu tulemaan pistoksista isoja paiseita kehoon ja ne kutisee ihan älyttömästi. Sitä kautta aloin inhoamaan Suomen kesää ja mökkeilystä tuli enemmän sisällä istumista kuin ulkoilua. Lenkkeily Danan kanssa vaihtui juoksuun, mutta Danahan tykkää siitä!

Mie en tarkkaan muista, milloin meidän pieni "vitsi" aikoinaan alkoi. Riku heitti muutaman kerran ilmaan, että "sitten joskus kun sie lähet minun kanssa kalaan niin ostan sulle omat kamppeet!" ja räkänen nauru siihen päälle. Jokunen vuosi sitä jatkui, vitsin heittelyä ja aina Riku sinne kalaan lopulta yksin lähti. Mökin rannalla taisin muutaman kerran käydä istumassa tai veneessä valittamassa, mutta mie luulen Rikun nauttineen reissuista enemmän omassa rauhassa kuin valittavan tyttöystävän kanssa. Mitään se ei kyllä myönnä kun kysyin :D

Pienempänä kalastaminen oli sellaista hauskaa viihdettä, mutta ajattelin sen olevan nykyisin tylsää ja ajanhukkaa. Kuka nyt jotain onkea heittelee ees taas.. Eikä se kala edes koskaan nappaa, tai sitten se on hauki..


Eräänä syksyisenä iltana Riku pyysi ottamaan kuvia kivalle paikalle ja suostuin lähtemään rannalle istumaan muutamaksi tunniksi. Katselin Rikun heittoja kummissani, koska en ollut koskaan nähnyt perhokalastusta. Mikä ihmeen perho? Heitellään tommoista virveliä ees takas ja sitten siihen nappaa kala. Siihen aikoihin kotona Riku katsoi aiheesta videoita tubesta ihan kyllästymiseen saakka.

Muistan ikuisesti Rikun ilmeen, kun seuraavalla kerralla vastasin meidän vitsiin kyllä. Mie lähtisin sinne rannalle heitteleen sitä vapaa ja tunnustelisin, miltä se tuntuu. Pakattiin laukkuun mukaan myös Rikun äiti ja Dana paistamaan meille makkaraa ja keittämään kunnon nokipannukahvit kuksasta.

Siinä hurahti mukavasti koko ilta ja sille tielle ollaan jääty.

Syksy alkoi olemaan niin pitkällä ja mie asuin vielä Oulussa, että asia oikeastaan jäi sen jälkeen. Seuraava kevät meni hääsuunnittelussa, mutta olin tehnyt Rikulle häälahjana lupauksen: Häiden jälkeen se saa ostaa mulle omat kamppeet ja alan perhomimmiksi. (Eli se sai hyvän syyn ostaa itselle uudet ja paremmat vehkeet..) Sen lupauksen Riku piti ja kesällä 2017 hurahdin perhokalastuksen maailmaan ihan täysin. Toki suurin syy tälle innostukselle on ollut tämä muutto ja olen saanut tutustua lajiin ihan rauhassa.

2015-2016-2017 ja viimeiset heitot ennen "talvilepoa". Vähän on varusteet parantuneet ajan kanssa!
Hitaasti hurahdin uudelle harrastukselle ja edelleen olen todella ujo muiden seurassa. Ensi kesänä olis tarkoitus ottaa ihan kurssi, jotta oppisin tekniikan paremmin!

Ainahan rinkan kyydissä nuo kamppeet painaa pikkusen enemmän, mutta on sen kantamisen arvoista! Hieno ja ehdottomasti rankin kokemus oli Norjassa, kun eksyimme keskelle metsää kalaan.. Siitä on tulossa ihan oma tarina kerrottavaksi! Sen verran kuumottava tuo reissu oli ensikertalaiselle!

Tässä kovasti jo odottelen ensi kauden avaamista, meillä Lapissa kausi on huomattavasti lyhyempi kuin muualla, mutta kyllä sitä kalastamaan ehtii. Oikein haikeudella katselen näitä kuvia! Tule kesä nopeasti, mutta anna meille ensin ihana kevät! :)


Video on tehty kesäkuussa 2017 ja samaisia kuvia löytyy videolta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti